Opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) ei ole valmis laskemaan koulun aloittamisikää seitsemästä vuodesta.
"Nuorten saamista aikaisemmin työelämään ei ratkaista aikaistamalla koulun aloittamisikää", Haatainen sanoo.
Hänen mukaansa opiskelijoiden saamista nopeammin työelämään ei voida vauhdittaa aientamalla koulutusputken alkupäätä, vaan antamalla koululaisille paremmat valmiudet valita opintosuuntansa ja työuransa.
Haatainen vaatii opinto-ohjauksen tehostamista lukiossa ja peruskoulun toiselle vaiheelle siirryttäessä. Lisäksi pitää nopeuttaa yliopisto-opiskelua ja tehostaa yliopistojen työskentelytapoja.
Ei yksittäistä
taikatemppua
Opetusministeri korostaa, ettei ole olemassa mitään yksittäistä hokkus-pokkus -temppua opintojen vauhdittamiseen. Opintojen vauhdittamisyöryhmän esitykset valmistuvat marraskuun lopussa. Haataisen mukaan päätösesityksiä pitää ruveta tekemään ensi vuoden alussa.
"Selvitysmies tutkii pääsykoesysteemiä. Työryhmässä pohditaan sitä, millä tavalla voitaisiin yliopistoissa läpäisyä lisätä eli saada opiskelijat suorittamaan tutkintonsa reippaammin. Meillä on tiedekuntia, joihin tullaan opiskelemaan, mutta sieltä ei koskaan valmistuta tai opinnot venyvät hurjasti. Nämä kuitenkin näkyvät tilastoissa, vaikka eivät ole varsinaisesti rasittamassa opetusta."
"Tämä kaikki käydään nyt läpi ja mietitään keinoja, miten helpotetaan yliopistojen todellista elämää, jotta ne pystyvät suunnittelemaan opetustyötään paremmin", Haatainen kertoo.
Lisäksi opetusministerin mukaan on välttämätöntä tarkastella myös yliopistojen omia työskentelytapoja. Opintoja pitää olla mahdollisuus suorittaa tehokkaammin koko lukuvuoden ajan.
Myös tenttimisjärjestelmä, opiskelun viikkorytmi ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat nostetaan esille.
"Näistä on hyviä kokeiluja, jotka pitäisi saada koko valtakunnallisesti läpi. Nämä asiat ovat yliopistojen itsensä päätettävissä, ei opetusministeriön. Yhteistyössä tulisi löytää keinot, joilla päästään tavoitteeseen, joka palvelee niin yhteiskuntaa kuin yliopistoja ja opiskelijoita", Haatainen toteaa.
Opinto-ohjausta
aikaisemmin
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma eli kesu vuosille 2003-2008 tulee Haataisen mukaan valtioneuvoston käsittelyyn viimeistään joulukuun alussa. Se on lyötävä kiinni vuoden loppuun mennessä.
"Kyseessä on vaativa tehtävä. Kehittämissuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähivuosien koulutusta ja tutkimusta linjaavista asiakirjoista", Tuula Haatainen toteaa.
Parhaillaan lausuntokierroksella olevaan suunnitelmaan sisältyy esityksiä myös opinto-ohjausten tehostamisesta. Haataisen mukaan tämäkin liittyy osana opintojen vauhdittamiseen.
Opetusministerin mukaan on saatava lisää tehoa opinto-ohjaukseen niin lukiossa kun peruskoulussa. Lisäksi kodin ja koulun vuorovaikutusta nuorten jatko-opintoihin ja ammattiin valmentautumisessa pitää lisätä.
"On erittäin tärkeää, että nuoret laitetaan lukiossa jo ennen abiturienttikevättä ajattelemaan sitä, mitä he haluavat opiskella ja millaista työtä tehdä. Koko lukion aikana pitää paremmin valmentautua opiskelu- ja työelämään.Jos hakuilu jätetään abiturienttikevääseen, tulee niitä välivuosia, joista pitäisi päästä eroon."
Myös peruskoulussa opinto-ohjausta on vahvistettava. Haataisen mukaan sitä pitää vahvistaa jo peruskoulusta toiselle asteelle, lukioon ja ammattikouluun, siirryttäessä.
"Paitsi lisää tehoa opinto-ohjaukseen tarvitaan myös ohjaajien täydennyskoulutuksen lisäämistä ja heidän työelämän tuntemuksensa vahvistamista."
Kouluputken alapäässä ei Haataisen mukaan ole tarpeen tehdä vauhditusta. "Kun ottaa huomioon Suomen sääolosuhteet ja esiopetuksen, joka ensi vuonna tulee myös kuljetustuen piiriin, on parempi, että varsinainen koulu aloitetaan 7-vuotiaana", Haatainen torjuu aika ajoin päätään nostavan esityksen koulun aloittamisiän varhentamisesta.
"Meillä on loistava esiopetussysteemi ja päivähoitojärjestelmä, joka myös vastaa varhaiskasvatuksesta. Nämä poistavat painetta kouluiän aientamiseen", Haatainen sanoo.
Opetusministeri muistuttaa, että koulu on mahdollista aloittaa jo 6-vuotiaana ja tarvittaessa vasta 8-vuotiaana.
Haatainen toivoo, että myöhäisempää koulun aloittamisikää uskallettaisiin rohkeasti käyttää, kun lapsen koulukypsyys tai muu syy sitä edellyttää.
Esioputuksen
esteet poistuvat
Ensi vuonna voimaan tuleva esiopetuksen kuljetustuki poistaa Haataisen mukaan viimeisetkin esteet esiopetukselta, johon osallistumisprosenttia on jo nyt 95 prosenttia. Lapissa luku jopa lähentelee 98 prosenttia.
Vaikka esikoulupakkoa ei ole, pitää Haatainen siihen osallistumista tärkeänä.
"Kaikki tutkimukset osoittavat, että esiopetuksessa olleiden lasten kouluvalmiudet ovat paremmat ja heidän on helpompi sulautua luokkaopetukseen," Haatainen sanoo.