Kuhmo Kuhmon kamarimusiikkijuhlien kyljessä seisovassa kalevalaisen kulttuurin keskuksessa, Juminkeossa esitetään tällä viikolla petroskoilaisen Nasto Salon sävellystä Häät (2003).
Maanantaina Suomen kantaesityksen saanut teos on Salon teosluettelossa opus 17.
Kalevalan runoihin pohjautuva vokaali-instrumentaalinen sarja valmistui Kuhmoon Juminkeon ja Kuhmon musiikkiopiston yhteistyönä erilaisina EU-hankkeina.
Teosta esitetään pääasiassa kainuulaisten muusikoiden voimin. Petroskoista joukkoa täydentävät Valentina Matvejeva kanteleella ja Nadezhda Smirnova viululla.
Säveltäjän
tiellä
"En tiennyt lainkaan mitä säveltäminen tarkoittaa", kertoo säveltäjä Nasto Salo, 23, säveltäjäntaipaleensa alkuvaiheista.
"Menin mukaan, kun näin seinällä ilmoituksen, että nyt aloitetaan säveltäjäkurssi", muistelee Salo ja naureskelee, kuinka hän juoksi kauhuissaan äitinsä luokse ensimmäisen tunnin jälkeen. Seuraavaksi kerraksi kun piti tuoda mukana omia sävellyksiä.
Pianonsoiton opinnot 7-vuotiaana aloittanut Nasto opiskeli sävellystä jo musiikkikoulussa. Tie johti musiikkiopiston kautta konservatorioon. Pianosta tuli sivuaine, ja sävellys on nyt toiseksi viimeistä vuotta opiskelevan Salon pääaine.
Konservatoriossa hänen opettajanaan toimii Alexandr Beloborodov.
"Lauloin aina lapsena ja tanssin musiikin mukana", kertoo säveltäjä, jonka suku tuntuu vilisevän, ei muusikoita, vaan teknisen alan ihmisiä. Äitikin on insinööri. "Ei yhtään muusikkoa", vahvistaa Salo.
Äidinkielenään venäjää puhuvan Naston vaari oli suomalainen. Sitä kautta kotiin ilmaantui paljon suomalaista musiikkia, myös Nasto kuunteli magnetofoninauhoilta suomalaisia lauluja.
Nasto Salon sävellystuotantoon kuuluu eri tyylistä kamarimusiikkia, ooppera Tellervo metsän tyttö (2002) ja orkesteriteos Sinfonisia kuvia (2001).
Salon sanotaan edustavan shostakovitsilaista perinnettä. Säveltäjä itse kuvaa pianokvintettoaan op. 16 dodekafoniseksi ja jousikvartettoa op. 5 romanttiseksi.
Menneen ja
nykyisen ykseys
Erityisen innoituksen musiikkiinsa Nasto Salo on löytänyt Kalevalasta. Eepos edustaa hänelle yleismaailmallista kertomusta ihmisestä.
"On tunnettava historia ja luotava sitä kautta oma identiteettinsä", analysoi Salo viisaasti Kalevalan merkitystä itselleen ja säveltämiselleen.
Nasto Salo on myös tehnyt yhteistyötä Karjalan Kirjailijaliiton puheenjohtajan ja Kalevala-tutkija Armas Mishinin kanssa. Mishin on koonnut muun muassa Häät-teoksen tekstit.
"Luen mielelläni Mishinin ja Eino Kiurun Kalevalaa, jossa venäläinen ja suomalainen teksti kulkevat samalla sivulla rinnakkain, teksti soi samanlaista poljentoa."
Nasto Salo yhdistää musiikissaan vanhaa ja nykyaikaa. Hän käyttää samoissa teoksissa sekä kansansoittimia että klassisia instrumentteja. Häät-sarjassa Janne Seppäsen jouhikko kohtaa Liisa Huttu-Hiltusen pianon. Sävellyksessä yhdistyvät myös klassinen laulu ja kansanlaulu sopraano Anniina Karhapään ja kansanlaulaja Maari Kallbergin tulkintoina.
Tellervo-oopperan ja Häät-sarjan lisäksi Nasto Salo on säveltänyt Kalevala-tematiikalla neliosaisen Miniatyyrin huilulle, klarinetille ja sellolle (2002). "Haluan säveltää Kalevalasta vielä paljon", ilmoittaa nuori säveltäjä varmoin äänenpainoin.
"Kalevala on ikuinen aihe."
Nasto Salo tuntuu nuorelta ja lahjakkaalta säveltäjältä, jonka silmistä tuikkii innostus ja elämän palo.
Näyttää siltä, että Kamarimusiikkijuhlien aikataulusta on lohkaistava aikaa nähdä ja kuulla Naston Häät.
Nasto Salon teosta Häät esitetään Juminkeossa Kuhmossa vielä keskiviikkona 21.7. ja perjantaina 23.7. klo 17.