Reino Sainkankaan kiinnostuksen kohteena ovat eri puolilta maailmaa löydetyt meteoriitit.
– Tässä tämä taivaan lahja on.
Haapavetinen Reino Sainkangas pitelee käsissään viiden kilon painoista lohkaretta. Kyseessä ei ole tavallinen kivenmurikka, vaan pääosin rautaa ja nikkeliä sisältävä meteoriitti. Maan kamaralle se on iskeytynyt tiettävästi tuhansia vuosia sitten Argentiinassa.
– Tämä on tullut maailman toiseksi suurimpana tunnetun, 34 tonnin painoisen meteoriittikappaleen mukana, Sainkangas kertoo.
Meteoriitinkappale vaihtoi omistajaa pari viikkoa sitten, ja on nyt Sainkankaan silmäterä. Kauppahintaa hän ei paljasta.
– Arvokashan tämä on, ja näin iso kappale on keräilijöillä harvinainen.
Tulevana viikonloppuna pitkän linjan kiviharrastaja tuo meteoriittikokoelmansa ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville. Näyttelypaikkana on Aarne Karin kirpputori Sievin Kiiskilänkylällä.
Kiiskilän korvet ja rämeet tulivat Sainkankaalle tutuiksi, kun hän kulki kymmenen vuoden ajan etsimässä malmia. Sitkeä työ palkittiin vuonna 2010, jolloin kulta- ja kuparinäytteet poikivat pääpalkinnon Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytekilpailussa.
Sainkangas alkoi harrastaa malminetsintää 1980-luvun alussa, mutta kiinnostus juontaa juurensa vielä varhaisempiin vuosiin.
– Vihannin Lampinsaaren kaivos vaikutti aikoinaan siihen, että minun ikäluokastani moni innostui malminetsinnästä. Siinä oli meidän silmissämme hohtoa.
Malmien perässä kulkeminen tarjoaa edelleen liikuntaa ja jännitystä. Eikä Sainkangas kiellä sitäkään, että syvällä etsijän mielessä kytee aina haave merkittävän esiintymän löytymisestä. Maaperän aarteita on kertynyt myös alan messuilta ja myyntipalstoilta. Sainkankaan kotoa löytyykin huoneen täydeltä vitriinejä, joihin on koottu malmeja, mineraaleja, korukiviä ja fossiileja.
Viime aikoina Sainkangas on paneutunut meteoriittien lisäksi myös toisen lentävään ilmiöön. Pallosalamat ovat kiehtoneet häntä nuoresta saakka, sillä niihin liittyy tarina omasta perhepiiristä.
– Isä oli ollut tulossa ukonilman aikaan hevosen kanssa niityltä, kun pallosalama tuli kohti. Isäni kohdalla se oli muuttanut suuntaa ja kulkenut tieltä pellolle, kunnes se oli räjähtänyt kiviröykkiön luona.
Vastaavia tarinoita ja havaintoja Sainkangas on kerännyt talteen ja toivoo niitä edelleen. Tavoitteenaan hänellä on rakentaa käsitystä ilmiöstä, jota ei edelleenkään kovin hyvin tunneta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan pallosalama on ilmasähkön hankalin tutkimuskohde, koska sen satunnaisuus tekee mittaamisen lähes mahdottomaksi. Laitoksen verkkosivuilla pallosalama kuvaillaan ukkosen aikaan havaituksi sähköiseksi ilmiöksi, joka leijuu vapaasti ilmassa, kestää useita sekunteja ja on kooltaan muutamasta senttimetristä metriin.
Monet tutkijat jopa pitävät pallosalamaa epäfysikaalisena kuvitelmana. Sainkangas tietää, että kansan keskuudessa siitä kiertää kuitenkin paljon tarinoita.
– Ne myös jäävät helposti mieleen, koska ilmiö on niin harvinainen ja outo. Itse toivon, että havainnoista ja kertomuksista olisi joskus hyötyä myös tutkimukselle, Sainkangas toteaa.
Reino Sainkangas
Syntynyt vuonna 1946 Haapavedellä.
Työskenteli Postilla 46 vuotta, eläkkeelle vuonna 2010.
Pelkkä eläkkeellä oleminen ei maittanut, työskentelee nykyisin yksityisen jakeluyhtiön palveluksessa.
Asuu puolisonsa kanssa Haapavedellä.
Harrastanut lähes 40 vuotta malminetsintää, saanut useita palkintoja kansannäytekilpailuista.
Edustanut Haapaveden Urheilijoita kestävyysjuoksussa, saavutuksena muun muassa nuorten SM-hopea 5 000 metrin kilpailussa vuonna 1965.
Kappaleita avaruudesta
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale.
Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Suomesta on löydetty tähän mennessä 14 meteoriittia, joista viimeisin Lieksassa vuonna 2017.
Maailman suurin ehjänä maahan pudonnut kappale on 60 tonnin painoinen Hoban meteoriitti Namibiassa. Se löydettiin vuonna 1920, ja sen uskotaan pudonneen maapallolle noin 80 000 vuotta sitten.
Argentiinassa on Campo del Cielon meteoriittien törmäysalue, josta suurin löytynyt kappale painaa noin 34 tonnia. Se on maailman toiseksi suurin tunnettu yksittäinen meteoriittikappale.
Euroopan suurin, 1 185 kilon painoinen meteoriitinkappale on löydetty Ruotsin Muonionalustasta.
Lähteet: ursa.fi, Tähdet ja avaruus 1/2013
