Tulorahoitus jää Haapavedellä ensi vuonna niin pieneksi, että investoinnit joudutaan kattamaan syömävelalla. Menokehitys ei vastaa tulokehitystä, ja näissä oloissa 5,5 prosentin toimintamenojen kasvu on kaupungin ensi vuoden talousarvioesitystä tiistaina esitelleen kaupunginkamreeri Riku Sirénin mukaan melkoisen suuri.
Vuosikate saadaan tuloveroprosentin noston avulla hädin tuskin plussan puolelle. Investoinnit ovat 1,7 miljoonan euron suuruiset eivätkä sisällä uutta rakentamista, vaan ainoastaan ylläpitäviä korjauksia.
Uutta ovat vain Siikalatvan terveyspalvelualueen laitehankinnat, muun muassa röntgen. Siikalatvan pienten kuntien terveyspalvelut siirtyvät Haapaveden järjestettäväksi. Se tietää toimintamenoihin10 miljoonan euron nousua, mutta se kuittaantuu tuloissa, kun kunnat maksavat palvelusta osuutensa. Haapaveden henkilöstömäärä lisääntyy noin 120 hengellä.
Investointien määrä on pudonnut vuodesta 2002 noin puoleen. Seuraava isompi rakennuskohde on Mieluskylän koulun peruskorjaus vuonna 2006.
Riku Sirénin mukaan tekeillä olevaan talouden tasapainotusohjelmaan kohdistuu kovia odotuksia. "Menokehitys on saatava vastaamaan tuloja. Kun asukasluku putoaa, ei tulojen kasvua ole ennustettavissa"
Valtiolle Haapavesi ei voi vaivojansa valittaa. Valtionapujen määrä ei nouse, koska väkiluku laskee ja oppilasmäärät laskevat. Väki on vähentynyt keskimäärin 50:n vuosivauhtia, eikä kielteinen kehitys näytä pysähtyvän.
Harkinnanvaraisen valtionosuuden varaan kaupunki ei voi laskea, vaikka kaupunki sai sitä tänä vuonna 550 000 euroa.
Tämän vuoden tilinpäätös tulee olemaan jotakuinkin talousarvion mukainen. Talousarviossa vuosikate on vajaat 800 000 euroa ja tilikauden tulos noin 920 000 euroa miinuksella. Jyrkästi kasvavat erikoissairaanhoidon menot ylittyvät edellisten vuosien tapan reilusti, mutta harkinnanvarainen valtionosuus tasaa sen.
Lainamäärä on Haapavedellä edelleen kohtuullinen. Sitä vähennettiin ns. Repo-rahoilla. Tulevina vuosina velka kasvaa noin 1,5 miljoonan euron vuosivauhtia ilman talouden tasapainotusohjelmaa.
Tällä menolla Repo-rahoista koostuva kuuden miljoonan euron vararahasto olisi loppuun kulutettu neljässä vuodessa, jos siihen kajottaisiin.
Kun toimintaa ei enää voida kiristää, on tulevaisuudessa pureuduttava rakenteisiin. Luvut ovat lohduttoman oloisia, mutta kaupunginsihteeri Mika Riipi huomauttaa, että Haapavedellä ei olla tekemässä saneerausohjelmaa. Työpaikat aiotaan pitää, mutta luonnollinen poistuma aiotaan hyödyntää.
Ohjelman valmistelu on meneillään, ja työryhmät on perustettu eri toimialueille. Muun muassa kouluverkko on tarkasteltavana.Työryhmät tekevät ehdotuksensa kaupunginjohtajalle, ja kaupunginjohtaja tekee esityksensä valtuustolle keväällä.
Iloisena asiana virkamiehet nostavat esille kohtuullisen vireästi toimivan elinkeinoelämän, jonka näkymätkin ovat hyvät.