Biojalostamon tekniikka on testissä Ruotsissa – ja pian Haapavedelläkin.
Haapavedelle suunnitellaan suurta biojalostamoa. Tähtäimessä on peräti 150 miljoonaa euroa maksavan biojalostamon rakentaminen siten, että tuotanto olisi käynnissä jo loppuvuonna 2021.
Testiajot Ruotsin Örnsköldsvikissä ovat täydessä käynnissä Kanteleen Voima Oy:n yhteistyökumppanin Sekabin tiloissa.
– Uskomme vahvasti, että hankkeella on erinomaiset edellytykset toteutua. Tuntuu, että myös ulkoapäin on erittäin suurta mielenkiintoa tätä kohtaan. Laitokselle on selkeä tarve sekä myös niille tuotteille, joita on suunniteltu tehtävän, NordFuel -projektin johtaja Timo Strengell kertoo.
Biojalostamo kytkeytyisi nykyiseen Kanteleen Voiman voimalaitokseen monin tavoin. Laitokset ruokkisivat toisiaan.
Biojalostamo tuottaisi bioetanolia liikennekäyttöön. Sivutuotteita, eli biokaasua, ligniiniä ja raakatärpättiä menisi puolestaan voimalaitoksen polttoaineeksi. Voimalan kannattavuus paranisi. Alkuperäisen sähköntuotannon rinnalla se tuottaisi prosessihöyryä biojalostamon tarpeisiin. Jalostamon sivutuotteena syntyisi lannoitteeksi soveltuvaa lietettä.
Lukujen valossa biojalostamosta tulisi Pohjoismaiden suurin biokaasun tuotantoyksikkö. Jalostamo kykenisi tuottamaan 250 gigawattituntia biokaasua vuosittain.
– Teknisen puolen kanssa on edetty. Olemme päässeet vaiheeseen, jossa testataan ja varmistetaan, että asiat toimivat niin kuin on ajateltu ja suunniteltu, käyttöpäällikkö Teija Mäyrä Kanteleen Voima Oy:stä kertoo.
Raaka-aine biojalostamolle tulisi noin 150 kilometrin säteeltä. Kyse on hakkuutähteistä, kuten latvuksista ja oksista, harvennuksista kertyvistä rangoista sekä puupohjaisista sahateollisuuden sivutuotteista. Muutosten myötä voimalaitoksen käyttämä polttoaine muuttuisi turpeesta vähäpäästöisempään puupainotteiseen polttoaineeseen.
Biojalostamon tuomat hyödyt ovat Timo Strengellin mukaan keskipitkän aikavälin tulevaisuutta. Eräänlaista välivaihetta.
– Ihmisillä on autoja, moottoria joutuu starttaamaan, ja on hyvä, jos tankkiin voi valita biovaihtoehdon. Auton saa käytettyä loppuun. Kymmenen vuoden päästä maailma on jo erilainen. Sähköautojen akut ja lataus ovat kehittyneet toiselle tasolle kuin nyt, Strengell tiivistää.
Haapavedelle on tulossa testiin biokaasun pilottilaitteisto, kunhan Ruotsin testit ensin etenevät. Ruotsalainen Sekab valikoitui biojalostamon etanoliteknologian toimittajaksi jo aiemmin ilmeisistä syistä.
– Heillä on pitkä kokemus pohjoismaisesta havupuusta etanolin tekemisessä. Uskomme, että he osaavat sen homman, Teija Mäyrä toteaa.
Ympäristölupahakemuksia on nähtävillä aiheeseen liittyen parhaillaan kaksin kappalein. Toinen koskee itse biojalostamoa, toinen voimalaitoksen toiminnan muuttumista.
– Kuuntelemme naapurustoa herkällä korvalla. Esimerkiksi meluasiat ja kaasujen keräily on otettu huomioon. Asioista on huolehdittu, mutta jos on huolia tai asioita, jotka mietityttävät, haluamme ne kuulla, Mäyrä sanoo.
Voimala vaiheesta toiseen
Vuonna 1989 rakennettu Kanteleen Voiman voimalaitos (aiemmin IVO, Fortum) nielee pääosin turvetta. Se on ollut tehoreservissä kesäkuusta 2015 alkaen.
Suunniteltu biojalostamo rakennettaisiin voimalaitoksen viereen. Jalostamon on laskettu luovan alueellisesti noin 350 työpaikkaa.
Jalostamo koostuu bioetanolilaitoksesta, biokaasulaitoksesta, polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnista, biopolttoaineterminaalista, mahdollisesta lietteenpolttokattilasta ja kaasukattilasta sekä prosessijäteveden käsittelystä.
Vuosittain jalostamo tuottaisi 65 000 tonnia bioetanolia, 250 GWh biokaasua, 230 000 tonnia ligniiniä ja 64 000 tonnia lannoitelietettä.
Biojalostamo käyttäisi vuosittain 700 000 kuutiota puupohjaista raaka-ainetta, eli tunnissa kaksi rekka-autollista haketta, rankaa, purua ja vastaavaa.