Valtakunnan raja Tornion ja Haaparannan välillä on maailman mutkattomimpia. Useat tuhannet ihmiset ylittävät rajan päivittäin ostosmatkallaan tai työmatkallaan. Poliisiautot voivat ylittää rajan takaa-ajotehtävissä ja maiden palokunnat tulevat yli rajan toistensa apuun.
Yhdessä asiassa raja on kuitenkin tiukka. Haaparantalainen äiti ei saa valita Kemin keskussairaalaa synnytyssairaalakseen, vaan hänet ohjataan Luulajan Sunderbyn sairaalaan. Matkaa Haaparannalta Kemiin on vajaat 30 kilometriä ja Sunderbyn sairaalaan reilut 130 kilometriä.
Haaparannalla asuva Johanna Pitkänen on yksi monista naisista, joita maiden välinen raja vaivaa. Kolmatta lastaan odottava Pitkänen asuu Haaparannalla, mutta haluaisi synnyttää lapsensa kahden edellisen tavoin Kemissä. Monen muun haaparantalaisen tavoin Pitkänen on suomalainen ja puhuu äidinkielenään suomea.
"Yksi syy on kieli. Olen tottunut haaparantalaisten ruotsiin, mutta mitä etelämmäksi mennään, sitä villimmäksi ruotsin kieli menee."
Toinen tärkeä syy on matka. Ajo Luulajaan kestää liki kaksi tuntia, mikä on paljon synnytystuskissa olevalle äidille. Haaparannan neuvolasta on synnyttäjille annettu vain ohje, että matkaan on lähdettävä ajoissa.
Pitkä matka jännittää Pitkästä, jonka edellinen synnytys oli nopea.
"Lähdimme Torniosta yhdeksältä, olimme Kemin sairaalassa puoli kymmeneltä ja vauva syntyi varttia vailla kymmenen. Niinkin lyhyt matka oli tuskaisa", Pitkänen muistelee.
Kiireelliset tapaukset otetaan
Kemin sairaala ottaa vastaan kiireelliset haaparantalaiset synnyttäjät, jotka eivät ehtisi matkata Luulajan sairaalaan. Tilanne asettaa synnyttäjän vaikean harkinnan eteen. Odottaako synnytyksen alettua riittävän kauan, jotta pääsisi Kemin sairaalaan, vai lähteäkö ajoissa, jolloin voi joutua palaamaan Ruotsiin.
Kemiläisen Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyslääkärin Eila Knuutin mukaan Haaparannalta on tullut synnyttäjiä vaihtelevin perustein. Kemiin on päässyt synnyttämään, jos asuu Haaparannalla, mutta on töissä Torniossa. Myös suomalainen kela-kortti on joskus riittänyt perusteeksi.
Knuuti sanoo tietävänsä muualta Euroopasta useita esimerkkejä, joissa rajaseutujen asukkaat saavat EU:n sisällä vapaasti valita sairaalansa.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Seppo Tuomola pahoittelee tilannetta.
"Me tarjoaisimme mielellämme palveluitamme kaikille, jos olisi joku, jolle lähettää lasku. Nyt Ruotsista synnyttämään tulleiden kulut jäävät jäsenkuntiemme maksettavaksi."
Landstinget ei maksa
Haaparannalla muun Ruotsin tavoin terveydenhuollosta vastaava Landstinget eli maakäräjät ei ole halukas maksamaan asukkaidensa synnytyslaskuja Suomesta. Suomalaisuudesta huolimatta Ruotsissa asuvat kaupunkilaiset kuuluvat ruotsalaisen terveydenhuollon piiriin. Tuomolan mukaan sopimusta Landstingetin kanssa on yritetty saada aikaan jo pitkään.
Sairaanhoitopiirin kannalta toinen ratkaisu olisi Suomen valtion maksama korvaus ulkopaikkakuntalaisten synnytyskustannuksista. Synnytyksen hoitopäivineen arvioivaan maksavan noin 1 000 euroa päivältä. Tuomolan mukaan asiasta kirjelmöitiin vastikään kuntaministeri Hannes Manniselle (kesk.).
Johanna Pitkäsen perheen ratkaisun näyttää aika. Vauvan laskettu aika on heinäkuussa, ja Pitkänen sanoo olevansa valmis lähtemään Sunderbyn sairaalaan. Tutut ovat kehuneet ruotsalaissairaalaa kodinomaiseksi. Kieliongelmassa apu tulee ruotsia paremmin puhuvalta mieheltä.
"Olen sanonut miehelleni, ettei hän missään vaiheessa saa jättää minua yksin", Pitkänen nauraa.