Ruotsalaiset sanoivat kansanäänestyksessä ei rahaliitto Emulle. Tukholman pohjoispuolella vain Haaparanta sanoi kyllä uudelle valuutalle. Haaparanta on outo ilmiö Norrbottenissa, jossa vain noin joka neljäs vaihtaisi kruunut euroihin.
Vetoakin haaparantalaisten näkemyksistä lyönyt kunnanneuvos Sven-Erik Bucht on tyytyväinen ja ylpeä kotikuntansa äänestystuloksesta. Niukka enemmistö 50,3% sanoi jaa, 48,8% ei. Äänestysaktiivisuus kohosi 10 prosenttiyksiköllä 67 prosenttiin. "Haaparanta on aina ollut portti itään, nyt se on myös euromaahan ja Eurooppaan", Bucht sanoo.
Tiedotusvälineet ovat piirittäneet Buchtia ennen ja jälkeen kansanäänestyksen. Mediarumba tuntuu mukavalta, sillä kunta ja provinssin yhteistyö saa hyvää mainosta. Yhteistyölle luodaan taas parempia eväitä, eikä Bucht halua muistella taannoista Rajalla-projektin kansanäänestyskatastrofia. Siinä niukka enemmistö haaparantalaisista olisi pysäyttänyt yhteisen keskustan eteenpäin viemisen. Nyt äänestettäisiin monien mielestä toisin.
"Ilman muuta tämä antaa lisäpotkua yhteistyölle", Bucht sanoo. Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen vahvistaa: "Äänestystulos oli myönteinen signaali myös yhteistyölle".
Tornio ja Haaparanta ovat rakentaneet monipuolista yhteistyötään yli 15 vuotta, mutta vasta Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys latasi siihen aivan uuden kipinän. Ilman molempien maiden jäsenyyttä ja unionin rahaa kunnianhimoinen Rajalla-projekti ei olisi toteutunut.
Rajalle kaavailtu keskusta on vielä suunnittelijoiden pöydällä ja lukuisten neuvottelujen takana. Torniossa tosin on vallattu palanen kaupunginlahtea uuden keskustan alkioksi. Ronkainen arvioi, että ehkä ensi vuonna rakentajat heittävät alueella ensimmäiset lapiolliset.
Euro olisi poistanut
valuuttabyrokratian
Rajayhteistyön käytännön toimijat olisivat toivottaneet euron tervetulleeksi Ruotsiin, sillä kahden valuutan vekslaus aiheuttaa ylimääräistä työtä ja byrokratiaa.
Provincia Bohtniensiksen yhteistyösihteeri Ritva Nousiainen muistuttaa, että naapurikaupunkien vilkas yhteistyö tuottaa miljoonien edestä laskuliikennettä. Kaikki laskut on hoidettava päivän kurssin mukaisiksi myös toisella valuutalla. Yhden rahan käytäntö olisi ollut myös psykologisesti myönteinen lisä yhteistyölle.
Rajakauppatoimikunnan puheenjohtaja, torniolainen kauppias Esa Kaarlela on myös sitä mieltä, että euroaika olisi ollut selkeämpää lähinnä asiakkaille. "Mutta elämä jatkuu kahdella valuutallakin. Euron ja kruunut kurssiheilahtelut tulevat myös olemaan pieniä ja pysymään viiden prosentin haarukassa", hän arvelee.
Bucht arvioi, että Haaparanta häviää koroissa kolmisen miljoonaa kruunua vuodessa, sillä euroissa korot ovat matalampia.
"Totuus ohittaa Ruotsin. Uskon, että tulee vielä uusi kansanäänestys", Bucht sanoo.
Buchtin mielestä Ruotsi on hyvä maa, mutta ei maailmanmestari, ja nyt olisi kannattanut loputtoman diskuteeraamisen sijasta mennä mukaan muiden Emu-maiden joukkoon.
Bucht on vakuuttunut, että heti itärajan takana tehdyt suuret investoinnit - Avesta Polarit, moottoritie, Kemin paperiteollisuus - ovat osittain Suomen Emu-jäsenyyden ansiota.
Äänestys mittasi asenteita
Pajalan kunnanneuvos Bengt Niska uskoo, että Ruotsi olisi Emun jäsenenä saanut vauhtia kansantaloutensa kasvuun. Se taas olisi tuonut euroja pohjoisen perillekin, jossa nyt kirotaan koko Euroopan unionia. "Minusta sunnuntaina ei äänestetty rahasta ja rahaliitosta, vaan asenteesta Brysseliin. Emua vastustaneet tulevat pettymään luullessaan, että kaikki pysyy nyt ennallaan", kriittinen jaa-mies Niska huomauttaa.
Hänen mielestään äänestys oli turha, koska jo 10 vuotta sitten päätettiin unioniin liittymisestä.
Pajalassa vain viidennes äänesti jaa ja 79 prosenttia ei. Rajan läheisyys ei tunnu jokivarressa yhtä voimakkaasti kuin provinssissa, jossa kuntakeskukset ovat kylki kyljessä ja yhteistyön mahdollisuudet jalkamatkan päässä.