Oppikirjoihin käytetyt määrärahat vaihtelevat huomattavasti Suomen kunnissa, kertoo Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat -yhdistyksen kysely.
Eniten oppikirjoihin myönsi rahaa Haapajärvi, joka hankki kirjoja vuodessa 220 eurolla oppilasta kohden. Vähiten rahaa kirjoihin käyttänyt Lemu myönsi oppikirjoihin vain 65 euroa oppilasta kohden, ilmenee kyselystä.
Haapajärven sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki selittää hyviä oppikirjamäärärahoja keskittämisellä. Esimerkiksi pienimpiä kouluja on lakkautettu, mikä on tuonut säästöjä. Rahaa on jäänyt oppikirjoihin ja pätevien opettajien palkkaamiseen.
"Periaatteemme on, että emme tingi opetustunneista emmekä oppimateriaaleista."
Koulujen lakkauttamisen lisäksi säästöjä on saatu muun muassa talous- ja tietohallintopalvelujen keskittämisellä. Kouluruokailukin toimii jakelukeittiöiden avulla.
"Lisäksi olemme säästäneet tietokoneissa ja kopiokoneissa, kun olemme hankkineet ne leasing-sopimuksilla. Kaikki hankinnat on kilpailutettu."
Oppikirjakulut ovat noin 1,5 prosenttia kuntien perusopetuksen kokonaisbudjeteista.
Kysely lähetettiin 407 kuntaan, joista 126 vastasi. Vastausprosentti oli vain 30, joten kyselyn tulos ei ole vertailukelpoinen.
Kyselyyn vastanneissa kunnissa oppikirjoihin käytettiin keskimäärin 109 euroa oppilasta kohden. Oppikirjakulut olivat noin 1,5 prosenttia kuntien perusopetuksen kokonaisbudjeteista.
Ruotsinkielisissä kunnissa oppikirjoihin oli varattu keskimäärin enemmän rahaa kuin suomenkielisissä.
"Tämä saattaa johtua siitä, että ruotsinkielisten oppikirjojen painokset ovat pienempiä ja kirjat ovat kalliimpia", sanoo Opsian hallituksen jäsen Markku Suortamo.
