Haapajärven kaupungin peruskoulussa on saavutettu harvinainen tilanne. Kaupungin joka ainoa kuudesluokkalainen osaa uida. Mukana laskuissa ovat kaikki 144 yleis- tai erityisopetuksessa mukana olevaa koululaista. Eikä uimataitoiseksi määrittelyssä ole riittänyt pelkkä parin metrin räpiköinti, vaan valvotuissa oloissa uitu 200 metrin uimatesti, josta vähintään 50 metriä selkää.
Hienon tuloksen taustalla on kaupungin peruskouluissa vuonna 2001 aloitettu uintiprojekti, jonka aikana toimintaan on tietoisesti panostettu. Jo lähtötilanne Haapajärvellä oli hyvä, sillä kaupungin kuudesluokkalaisista uimataitoisia oli 89 prosenttia.
"Oppilaat ovat saaneet uintiopetusta kolme kertaa sekä syys- että kevätlukukaudella. Koulun puitteissa uintiopetukseen on käytetty vuosittain aikaa 10–12 tuntia. Alkuperäinen tavoite oli saavuttaa 90 prosentin raja, mutta nälkä kasvoi syödessä ja nyt kaikki tästä ikäluokasta osaavat uida", Martinmäen ala-asteen rehtori Jari Saaranen kehaisee.
Oppilaita innostettava
Uinnin yhdysopettajana toiminut Jari Saaranen muistuttaa, ettei pelkkä koulussa annettu uintiopetus riitä. Taitoja on kehitettävä myös vapaa-ajalla.
"Päätyö uintiopetuksessa tehdään vapaa-ajalla. Koulun tärkein asia on saada oppilaat innostumaan uimisesta, sillä ei 10 tunnissa vuodessa ehditä lapsia opettamaan uimataitoisiksi. Koululiikunnassa ei muutenkaan tehdä lapsista mestareita tai olympiavoittajia. Se voi kuitenkin antaa tarvittavan kipinän, jotta lapset innostuvat asiasta", Saaranen korostaa.
Innostuksen lietsomisessa ei ole keksitty pyörää uudelleen, vaan on käytetty myös vanhoja konsteja. "Uintimerkkien suorittaminen on vanha tapa, mutta ne ovat vielä tänäkin päivänä yllättävän tärkeitä alle 10-vuotiaille. Tällaiset pienet jutut kannattaa käyttää hyväksi", vihjaisee Jari Saaranen.
Haapajärven uintiprojektissa opettajille annettiin aiheeseen liittyvää koulutusta ja apuna käytettiin Uintiliiton opetusmateriaalia. Kuntatalouden kurimuksesta huolimatta myös jatkossa Haapajärvellä uinninopetus pysyy samalla tasolla, vaikka projekti päättyy.
"Kaupunki omistaa uimahallin, joten suurista panostuksista tässä ei ole kyse. Tietenkin sivukyliltä kuljettaminen uimaan maksaa jonkin verran, mutta ei siinäkään suurista rahoista kyse ole. Uinti sopii kaikille ja voi olla joskus lapselle paras henkivakuutus", Saaranen painottaa.
Kolmannes uimataidottomia
Valtakunnan tasolla kolmannes peruskoulun kuudesluokkalaisista ei osaa uida. Tyttöjen ja poikien suhteen luvuissa ei juuri ole eroja, vaan osaaminen on samalla tasolla. Alueellisia eroja sen sijaan löytyy. Heikoin tilanne on Itä-Suomessa.
Tiedot perustuvat neljä vuotta vanhaan tutkimukseen. Kesäkuussa 2004 saadaan tuoreen tutkimuksen tulokset, mutta tilanne ei välttämättä ole parantunut neljän vuoden aikana.
"Viimeksi kysyttiin uimaopetuksen trendiä, ja 16 prosenttia kouluista vastasi silloin, että uimaopetuksen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta. Näin olleen odotusarvot eivät ole erityisen hyvät, elleivät koulut ole sitten havahtuneet asiaan ja ruvenneet tekemään asialle jotain", Suomen Uima- ja hengenpelastusliiton koulutuspäällikkö Jukka Läärä toteaa.
Vuonna 2000 annettiin uimaopetusta keskimäärin reilut kolme tuntia vuodessa. Yli viidennes peruskouluista ei järjestänyt opetusta lainkaan.
"Kolme tuntia on tavattoman vähän. Oli siellä tosin joukossa kouluja, jotka antavat opetusta 30 tuntia. 21 prosenttia ala-asteista ilmoitti, etteivät he anna opetusta lainkaan. Osa kouluista perustelee sitä ylivoimaisilla matkoilla, mutta se on suhteellinen käsite. Pohjoisemmassa 100 kilometriä uimahalliin ei ole este, mutta jossain etelässä 15 kilometriä voi olla este", koulutuspäällikkö Jukka Läärä vertaa tilannetta.
Haapajärven peruskoulun täydellinen onnistuminen nykyisten kuudesluokkalaisten suhteen kerää kehut alan ammattilaiselta.
"Todella harvinainen ja kiitettävä tulos. Padasjoella on yhden luokka-asteen kanssa päästy aikoinaan samaan tulokseen, mutta muualta minullakaan ei ole vastaavaa tiedossa", koulutuspäällikkö Jukka Läärä muistelee.