Eveliina Isola, kohta puolitoista, raahaa tyynyä mukanaan ja touhuaa ympäri keittiötä. Eveliina on heittänyt vaippoihinsa haisevan vastalauseen, jolla hän tahtomattaan tehostaa äitinsä Sannan sanomaa.
Sanna antaa kasvot Haapajärven maaseutunuorten ongelmalle. Nuoret maatilan emännät ovat harmissaan lainsäädännöstä, joka hankaloittaa lasten kasvatusta. Toisinajattelijoita ei kuulemma löydy.
Kysymys on lasten päivähoidosta. Maatilat sijaitsevat kaukana taajamista, joissa hoitopaikat yleensä ovat - ainakin viikonloppuisin.
Toinen vaihtoehto on ottaa lomittaja, mutta kun äitiyspäivärahan ja vanhempainrahan maksaminen loppuu, lomittajasta peritään niin sanottu sijaisapumaksu 50 prosentilla korotettuna.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei monella - ainakaan Haapajärvellä - ole varaa moiseen.
Isovanhempien apu puuttuu
Yhteiskunta on muuttunut, eikä mummuja ja pappoja enää asu samaan malliin samoissa talouksissa lasten ja lastenlapsien kanssa. "Automaattinen päivähoitopalvelu" siis puuttuu.
"Sekä minun äitini että mieheni Teemun vanhemmat ovat vielä töissä, eikä heitä voi aina vaivata. Asumme 12 kilometrin päässä keskustasta, joten neljä kertaa päivässä ei jaksa eikä ehdi ajaa väliä edestakaisin. Tämä työ vie jo muutenkin sesonkiaikoina ihan piippuun", Sanna Isola tunnustaa.
Isola muistuttaa, että maksuongelma rassaa erityisesti nuoria perheitä, joilla on investointeja ja lainaa reippaasti. Ylimääräisiin menoeriin ei yksinkertaisesti ole varaa.
Isoloiden tilanne on parempi, sillä 28-vuotiailla Parkkilan kylän yrittäjillä on takana maatilaelämää jo vuodesta 1997 asti.
Hallinto-oikeus kumosi
tukipäätöksen
Haapajärvellä ei sijaisapuun ole tartuttu samalla lailla kuin muualla Suomessa. Kunnanvaltuutettu ja -hallituksen jäsen Sanna Isola (kesk.) pyrki ajamaan asiaa kuntatasolla, ja onnistuikin. Valtuusto hyväksyi tuen, mutta valituksen jälkeen päätös kaatui hallinto-oikeudessa.
Katseet on nyt suunnattu valtakunnan tasolle. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on saanut maaseutunuorilta kirjelmän.
"Haluamme, että 50 prosentin korotus poistetaan. Ajan kanssa voisi sadan päivän maksimia nostaa ylöspäin", Isola suunnittelee.
Tällä hetkellä emänniltä vaaditaan kekseliäisyyttä. Esimerkiksi Sanna Isolan kello herättää 04.40. Iltanavetta saattaa venyä iltaseitsemään.
"Eveliina on monesti isännän kyydissä turvaistuimessa traktorissa, jossa hän viihtyy, kun maisemat vaihtuvat. Navetassa hän on ajoittain karsinassa", Isola naurahtaa.
Valtakunnalliset määrät
ennakoitua suuremmat
Haapajärvisten huoleen ei ole tulossa välitöntä ratkaisua; ainakin asia on auki. Sosiaali- ja terveysministeriön perhe- ja sosiaaliosaston hallitusneuvos Riitta Kuusisto myöntää emäntien tuskan oikeaksi.
"Olisi hyvä, että korotus saataisiin poistettua. Rahahanat ja kehyskuri ovat kuitenkin tiukat. Purnausta on kuulunut hämmästyttävän vähän. En uskalla luvata pikaista parannusta, mutta tilanne on tiedossa ja sitä tutkitaan", Kuusisto lupaa.
Jos sijaisapumaksua lasketaan, rahat ovat poissa jostain muualta.Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan lomituspalveluyksikön apulaisjohtaja Tauno Jouhtimäki kiittelee, että haapajärviset ovat lähestyneet oikeaa osoitetta.
"Hyvä homma, että aloite on tehty. Budjetin valmistelu on käynnissä, joten asia on ajankohtainen", Jouhtimäki sanoo.
Valtakunnallisesti tilanne on erilainen. Lakia on pidetty hyvänä ja se on suosittu. Jouhtimäen mukaan ennen vuotta 2002 arvioitiin, että lomituspäiviä tulee tämän asian tiimoilta 20 000, mutta niitä tulikin 30 000. Määrä on kasvanut koko ajan.
Haapajärvi-Reisjärvi-akselilla sen sijaan lomituspäiviä kertyi vain 449, kun maksimimäärä olisi ollut 2 000.