Haa­mu­kä­ve­lyl­lä kuulee kummia

Oulun vanhoissa rakennuksissa asuvat tai työskentelevät eivät voi välttyä oudoilta kokemuksilta, ainakaan mikäli Oulun seudun oppaita on uskominen.

Oulun vanhoissa rakennuksissa asuvat tai työskentelevät eivät voi välttyä oudoilta kokemuksilta, ainakaan mikäli Oulun seudun oppaita on uskominen. Kummituksia ja kummallisia kohtaloita -niminen kävelykierros raottaa kaupungin salaperäistä historiaa tänään tiistaina.

Fantasiannälkäiset kuulevat kahden tunnin aikana sekä lemmensurujaan vuosisatoja valittaneista että omiaan suojelevista aaveista. "Kummitusjuttujen lisäksi kerron monista merkillisistä historiallisista tapahtumista, joilla saattaa olla yllättävä yhteys nykyhetkeen", valottaa opas Kimmo Kantanen.

Viime kesän suosikiksi muodostuneella kävelyllä tuttuja nurkkia katsellaan pilke silmäkulmassa. Hymy hyytynee silti karmaisevimpien tarinoiden kohdalla.

Traagisesti päättynyt lempi on pistänyt monet kummittelemaan Oulussa. Lääninhallituksen rakennuksessa tuskaansa purkaa mappeja ravistellen nuorena nukkunut lakeija.

"Nuorukainen rakastui silmittömästi talossa asioineeseen vallasrouvaan. Koska vastarakkaus ei syttynyt, hän ajautui hirttämään itsensä", Kantanen kertoo.

Kaupungin aaveissa on niinkin tunnettuja henkilöitä kuin Sara Wacklin. Osa on kuitenkin jäänyt tunnistamatta.

"Anonyymi kummitus elelee esimerkiksi Tuomi-talossa keskustassa ja toinen Rauhalan talossa Myllytullissa," Kantanen paljastaa.

Monesta anonyymistäkin haamusta on silti saatu tarpeeksi näköhavaintoja, jotta heitä on pystytty profiloimaan.

Tuomi-talossa liikehtii joku tsaarinvallan aikaisessa upseerinpuvussa.

"Suurin osa haamuista on harmittomia", henkimaailman edustajiin perehtynyt Kantanen rauhoittelee säikyimpiä.

Matkan edetessä iltakävelijät voivat oppia paljon menneestä.

"Kerron pysähdyspaikkojen välissä yhtä sun toista Oulun historiasta," Kantanen lupaa.

Tarinointi sekoittaa fiktion faktaan herkullisesti. Mielikuvituksen päästessä valloilleen Hupisaarten käytävillä käyskentelee arvokkaasti 1800-luvun lopun tyyliin pukeutuneita pariskuntia.

Tähtitornin kahvilan juurelle päästessä ollaan matkattu vuosisata kauemmas.

Muinaisen Oulun linnan lopullinen tuhoutuminen vuonna 1793 johtui historioitsijoiden mukaan salamaniskusta, joka räjäytti nykyisen kahvilan lähistölle varastoina käytettyihin raunioihin varastoidun ruudin.

Toisaalta räjähdyksen aiheuttajaksi on epäilty myös muuatta 1600-luvulla elänyttä, noidaksikin kutsuttua Montosta.

Linnan tyrmässä aikoinaan virunut Montonenkohan lie sittenkin etsiskellyt hopeasaalista, kun raunioilla pamahti heinäkuussa 1793.

Kuolemantuomio muuttui melko usein lopulta elinkautiseksi vankeudeksi, mutta tappavia rangaistuksia jaettiin Oulussa menneillä vuosisadoilla.

Nykyisen Heinätorin seutu ei kai aikoinaan ollut haluttua asuinaluetta, koska todennäköisesti juuri sen tietämillä sijaitsi mestauspaikka.

Kummallisia kohtaloita kaupungin historiasta löytyy moneen lähtöön.

"Linnan kellarin räjähdyksessä Linnansaaresta Pikisaareen lentäneestä kivestä taas alkoi mitä merkillisin tapahtumasarja", Kantanen kertoo.

Murikka viskoutui vastarannalta Pikisaaren rannassa sijainneen talon katon läpi, ohittaen täpärästi kehdossa nukkuneen vauvan.

Mutta miten tämä kivi olisikaan kenties voinut muuttaa lähihistoriaa erääseen 1980-luvulla murhattuun johtajaan liittyen - se selviää kummituskierroksella illalla.

Kummituksia ja kummallisia
kohtaloita -kävelykierros tänään tiistaina kello 18-20. Lähtö
kaupungintalon edestä.
Vapaa pääsy.

Ilmoita asiavirheestä