Jugoslavian hajoamissotia käsitellyt Haagin sotarikostuomioistuin päättää toimikautensa vuodenvaihteessa. Se suoriutui puutteistaan huolimatta tehtävästä kelvollisesti, arvioivat asiantuntijat STT:lle.
Tuomioistuimen merkittävimmäksi saavutukseksi jäänee kansainvälisen oikeuden kulttuurin edistäminen ja YK:n toimintakyvyn todistaminen.
- Jugoslavia-tuomioistuin näytti, että sotarikollisia voidaan panna syytteeseen ja rangaista, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta.
Ennen Haagin tuomioistuinta aiemmat kansainväliset sotarikostuomiot annettiin Nürnbergin ja Tokion tuomioistuimissa toisen maailmansodan jälkeen. Molemmat jakoivat voittajien oikeutta.
- Ilman Haagin tuomioistuinta korkeat poliittiset johtajat ja ylimmät sotilasjohtajat olisivat todennäköisesti välttäneet syytteet kokonaan tai vapautettu poliitikkojen painostuksen vuoksi, arvioi Bosnia-Hertsegovinaa tutkiva tohtorikoulutettava Mitjo Vaulasvirta Oxfordin yliopistosta.
Toimintaa arvosteltu kohdemaissa
Haagin tuomioistuin toimi asiantuntijoiden mukaan puolueettomasti, vaikka sitä etenkin kohdemaissa on arvosteltu päinvastaisesta.
- Sen sijaan jotkut yksittäiset tuomiot olivat virheellisiä, arvioi tutkijatohtori Brendan Humphreys Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
Hänen mukaansa esimerkiksi vihollisten tappamiseen yllyttäneen serbipoliitikon Vojislav Seseljin ja bosniakkikomentaja Naser Oricin olisi pitänyt saada pitkät tuomiot syytteiden hylkäämisen sijaan.
- Lisäksi on epäjohdonmukaista, että Srebrenican tapahtumat olivat tuomioistuimen mukaan kansanmurha, mutta konflikti, jonka osa se oli, ei ollut.
Vaulasvirtakaan ei niele puolueellisuusväitteitä, joita etenkin serbit ovat toistaneet.
- Bosniassa jokainen konfliktin osapuoli syyllistyi sotarikoksiin, mutta tutkittujen väkivallantekojen ja uhrimäärien perusteella Bosnian serbiarmeija ja puolisotilaalliset joukot syyllistyivät niihin enemmän ja järjestäytyneemmin kuin muut.
Yli 20 vuoden prosessi
Vaikka tuomioistuin aloitti jo vuonna 1994, se teki viimeiset päätökset vasta tämän vuoden lopulla. Pitkä prosessi on maksanut valtavasti. Oikeudenkäyntien aikana moni päätekijä ehti kuolla.
Tuomioistuimessa todistaneen oikeushammaslääkäri Helena Rannan mukaan pitkät oikeudenkäynnit olivat välttämättömiä syytettyjen oikeusturvan kannalta.
- Oli silti taktinen virhe yhdistää Slobodan Milosevicin syytteet Bosniasta, Kroatiasta ja Kosovosta. Jos ne olisi käsitelty erikseen, hänet olisi ehditty tuomita edes jostain ennen kuolemaansa.
Tuomioistuimen tehtävänä oli myös edistää rauhaa ja sovintoa entisen Jugoslavian alueella. Tässä vaikeassa tehtävässä se on onnistunut korkeintaan välttävästi. Pitkät käsittelyt ovat avanneet vanhoja haavoja, ja tuomioilla ei ole kohdemaissa juuri minkäänlaista arvovaltaa.
- Uhka sotarikostuomioista edisti osaltaan rauhan aikaansaamista, mutta monet tuomioista ovat lisänneet nationalismia ja haitanneet sovintoa, Humphreys sanoo.
Balkan on yhä hyvin jakautunut, eikä yhteistyötä tehdä kansanryhmien välillä monin paikoin lainkaan.
- Tästä huolimatta on vaikea nähdä, että Balkanin mailla menisi paremmin, jos sotarikolliset olisivat vapaina tai pahimmassa tilanteessa mukana politiikassa. Vaikka tuomioistuinta pitää tarkastella kriittisesti, siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa rauhanrakennukselle, Vaulasvirta arvioi.
