Kaikki kolme Nils Gustafssonin syytettä on hylätty Espoon käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus totesi siis Nils Gustafssonin syyttömäksi Bodominjärvellä vuonna 1960 tehtyihin kolmeen murhaan.
Päätöksen mukaan Gustafsson joutui tovereidensa tavoin ulkopuolisen hyökkääjän uhriksi. Oikeus katsoi, ettei seurueen välillä ollut mitään riitaa aamuyöllä.
Kolme telttaretkellä ollutta nuorta murhattiin Espoon Bodominjärvellä kesällä 1960. Tapahtumista oli oikeuden mukaan vaikea saada luotettava kuvaa, koska niistä oli kulunut niin pitkä aika. Nämä epävarmuustekijät eivät voi koitua Gustafssonin vahingoksi, päätöksessä todetaan.
Espoon käräjäoikeus piti luotettavana silminnäkijöiden havaintoja henkilöstä, joka poistui telttapaikalta. Lisäksi Gustafssonin muistinmenetys oli päätöksen mukaan täysin mahdollinen. Muistikuviin on voinut vaikuttaa myös tapahtumista kulunut aika.
Gustafssonin kohtalosta päätti kaksi ammattituomaria ja neljä lautamiestä. Tällaista laajennettua kokoonpanoa käytetään, kun kyse on vaikeista rikosjutuista. Tavallisesti päätöksen tekee tuomari ja kolme lautamiestä.
Bodomin surmien oikeudenkäynti on monessa mielessä tavanomaisesta poikkeava. Oikeutta 45 vuotta sitten tapahtuneesta rikoksesta käytiin 12 päivää ja sen jälkeen laamanni Heikki Mikkolan johdolla saatua näyttöä pohdittiin pisin mahdollinen aika eli yksi kuukausi. Lautamiehiä ei kuitenkaan valita sen mukaan kuinka laaja kokemus heillä on vaikeista rikosjutuista.
"Koko lautamiesjärjestelmän idea on, että he istuvat harvemmin juttuja, jotta he eivät tulisi liian ammattilaisiksi ja maallikkonäkemys säilyy", korostaa tutkija, oikeustieteen tohtori Kaijus Ervasti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Äänestyksiä harvoin
"Ylipäätään lautamiesjärjestelmä on lähes tuhat vuotta vanha instituutio. Nykymuodossaan järjestelmä on peräisin vuodelta 1993", Ervasti sanoo.
Aikaisemmin alioikeuksissa työskenteli kihlakunnan- tai raastuvanoikeuden lautakunta, jonka kokoonpano oli nykyistä suurempi. Heillä oli kollektiivinen äänioikeus, kun nykyisessä järjestelmässä heidän äänioikeutensa on yksilöllinen, Ervasti tähdentää. Aikaisemmin lautamiesten ratkaisun täytyi olla yksimielinen, nyt jokaisella on käytössään yksi ääni aivan samoin kuin tuomarillakin.
Isompien juttujen aineistoa on helpompi hallita laajennetulla kokoonpanolla, sanoo Rovaniemen käräjäoikeudesta elokuussa eläkkeelle jäänyt laamanni Ilpo Aapola. Jos joku sairastuu, oikeutta ei myöskään tarvitse ryhtyä istumaan uudelleen. "Näytön arvioinnissa lautamiehillä on se asiantuntemus, mutta oikeudellisissa kysymyksissä tuomari kantaa sen päävastuun", Aapola selittää päätöskäytäntöä.
Äänestysratkaisut ovat sinällään harvinaisia. Vuosittain satakunta tuomiota syntyy äänestyspäätöksellä, kun rikosjuttuja käsitellään 60 000-70 000. Kaijus Ervastin mukaan näissä tapauksissa enemmistöpäätös voittaa.
"Rikosasioissa se kanta voittaa, joka saa enemmän ääniä. Jos äänet menevät tasan, lievempi kanta voittaa."
Lautamiehet ovat kaupungin- tai kunnanvaltuustojen valitsemia. Heidät nimetään poliittisten voimasuhteiden mukaan. Suurissa kaupungeissa lautamiehistä on tosin pulaa ja tehtävään voi päästä ilmaisemalla halukkuutensa.
Lue myös: