Kaksi vuotta Pyhännän sosiaalijohtajan tehtävää hoitanut, joulukuussa virasta irtisanoutunut Pekka Kinnunen ruotii rankasti entisen kotikuntansa päätöksentekoa. Pienessä piirissä tehtävät ratkaisut vaarantavat Kinnusen mielestä sekä kuntalaisten sosiaaliturvan että työntekijöiden jaksamisen.
"Tullessani tehtävään minua kohdeltiin kuin guru-ukkoa lautakunnassani. Vuoden päästä sain ymmärtää olevani huru-ukko 42 vuoden iästäni huolimatta. Kuulin olevani työtekijöiden selkärangaton juoksupoika. Lautakunnassa todettiin minulle päin naamaa nauraen, että uskonko todella työntekijöiden arvostelukykyyn. Turha oli yrittää selittää, että kukapa asiat paremmin tuntisi kuin työntekijä."
Pyhännän perusturvalautakunnan puheenjohtaja Seppo Tissari sanoo, että lautakunnan kaikki toiminta perustuu lakiin ja kunnanvaltuuston hyväksymään hallintosääntöön.
"Kinnusella ei ollut ennen Pyhännälle tuloa kokemusta kunnallisesta hallinnosta. Hän ei aina hyväksynyt lautakunnan toimintatapoja ja toimivaltarajoista keskusteltiin usein", Tissari toteaa.
Virkamiesten antamiin tietoihin luotettava
Sosiaalityön professori, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Petri Kinnunen sanoo, että kuntien tiukka talous ja sosiaalialan ammattilaisten pula voivat johtaa vaikeisiin tilanteisiin. Kunnissa kyllä on vilpitöntä halua hoitaa asiat parhain päin, mutta aina siihen ei kyetä.
"Sosiaalitoimen kenttä on niin laaja, ettei lautakunnassa millään voida tietää jokaista läkipykälää. Siksi on parasta, että lautakunta keskittyy laajoihin linjoihin ja luottaa virkamiehen antamiin tietoihin. Valistunut lautakunta voi kyllä tehdä paljon hyvää työtä kuntalaisten parhaaksi."
Pekka Kinnunen kertoo kaiken sujuneen aluksi Pyhännällä hyvin.
"Sosiaalitoimisto muuttui stipendejä ja lainoja jakaneesta pankin sivukonttorista ihan oikeaksi sosiaalitoimistoksi, jossa noudatetaan lakia toimeentulotuesta. Päättäjätkin olivat tyytyväisiä, kun kunnan talous siistiytyi."
Kiitosta sai jopa Kinnusen esitys alaistensa palkkojen vetämisestä edes hieman ylös liukuman alarajalta. Suurin osa korotuksista on tosin edelleen toteuttamatta.
"Vaikeudet alkoivat, kun esitin päivähoitoon virkajärjestelyjä, jotta työyhteisön kriisi laukeisi. Niin kävikin, mutta kohta lautakunta haukkui minut omasta päätöksestään, jonka se oli yksimielisesti hyväksynyt. Viimeisten tietojen mukaan päivähoidon tilanne aiotaan palauttaa ennalleen, vaikka hallinto-oikeudenkin mielestä päätökset oli tehty oikein", Kinnunen kertoo.
"Maalaisjärki hukassa Pyhännällä"
Sosiaalijohtaja puursi myös vanhustenhoidon ongelmien parissa. Arviolta 40 uutta vanhusta tarvitsee Pyhännällä seuraavan kolmen vuoden aikana kokopäiväistä laitoshoitoa. Tilat on siis järjestettävä jotenkin.
"Yksityinen palvelutuotanto osoittautui perusteellisen vertailun jälkeen edullisimmaksi. Esitin tarjouskilpailua, mutta yllättäen sitä ei saanutkaan järjestää. Nyt kai aiotaan laajentaa palvelukeskusta kunnallisena ratkaisuna neljällä huoneella, mutta ei se kyllä tilannetta ratkaise. Luulin Pyhännälle tullessani löytäväni sieltä aitoa maalaisjärkeä, mutta törmäsinkin kapseloituneeseen päätöksentekoon: todellista yhteistyötä kuntalaisten hyväksi en havainnut."
Kinnunen sanoo, että pienessä kunnassa on todellista arkea päätösten tekeminen parkkipaikoilla. "Kaikki tuntevat kaikki, kaveruus- ja sukulaissuhteiden vaaliminen on tärkeämpää kuin parhaan vaihtoehdon valinta."
"Tyhmyyttä ei ole tietämättömyys vaan sen tiedostamattomuus. Vajaan 2 000 asukkaan kunnassa poliittisiin luottamuselimiin ei millään voi valikoitua koko kansakunnan kerma. Silloin pitäisi luottaa koulutettujen viranomaisten tietoon. Hehän kantavat vastuunkin, jos päätös tehdään virheellisten tietojen pohjalta", Kinnunen muistuttaa.
Pekka Kinnunen toimii nyt Karvian kunnan sosiaalijohtajana. Pyhäntä ostaa sosiaalijohtajan palvelut Haapavedeltä, mikä on Kinnusen mielestä omiaan huonontamaan sosiaaliturvaa. Nopeaa, riittävät toimintaoikeudet omaavaa apua voi olla vaikea saada esimerkiksi kiireellisissä lastensuojelutapauksissa.
"Karvialla työ on alkanut hyvin.Täällä meni 15 minuutissa perille se, mitä yritin Pyhännällä selittää kaksi vuotta. Toimistossa istumisen sijaan täällä todettiin tärkeämmäksi tulosten syntyminen", Kinnunen kertoo.
Lääninsosiaalitarkastaja Maija Pelkosen mukaan pula ammattitaitoisista henkilöistä korostuu pienissä kunnissa, joissa yhden viranhaltijan vastuulla voi olla lähes koko laaja työkenttä.
"Kuntien välinen yhteistyö on hyvä asia, mutta täytyy muistaa, että peruskunnalla säilyy aina vastuu palveluiden saatavuudesta. Parannettavaa on selvästi myös kuntalaisten oikeuksista tiedottamisessa. Vain harva perusturvan asiakas tietää, että päätöksiin voi aina hakea muutosta", Pelkonen toteaa.