Pääkirjoitus

Guan­ta­na­mos­sa­kin oltava oi­keut­ta

Guantanamon sotilastukikohdasta Kuubassa on syntynyt esimerkkitapaus, joka pitkälti mittaa presidentti George W.

Guantanamon sotilastukikohdasta Kuubassa on syntynyt esimerkkitapaus, joka pitkälti mittaa presidentti George W. Bushin hallinnon suhdetta amerikkalaisiin arvoihin. Siis niihin arvoihin, joiden puolesta Yhdysvallat usein sanoo taistelevansa.

Guantanamo on vuokra-alue, joka on ollut Yhdysvaltain hallinnassa jo ajalta kauan ennen Fidel Castron valtaantuloa Kuubassa. Tästä hallinnasta ei ole kiistaa, mutta juridisesti alue ei ole Yhdysvaltain maaperää. Näin ollen amerikkalaiset saattoivat perustaa lähinnä Afganistanista otettuja vankeja varten leirin paikkaan, joka on täydellisesti heidän valvonnassaan mutta jossa liittovaltion lait eivät ole voimassa.

Tämä on ainakin Bushin hallinnon tulkinta, mutta se on synnyttänyt sitä rajumpaa arvostelua, mitä enemmän aikaa on kulunut. Yhdysvallat on nimittäin pudottanut vangit täydelliseen oikeudelliseen tyhjiöön. Guantanamossa pidetään kiinni otettuja ihmisiä säilössä ja kuulusteluissa ilman oikeudenkäyntejä, ilman syytteitä ja ilman mahdollisuutta ulkopuoliseen oikeusapuun.

Tällainen tilanne on kestämätön. Guantanamossa on noin 600 ihmistä yli 40 maasta. Heitä kutsutaan vihollistaistelijoiksi, ei sotavangeiksi, ja heitä pidetään siellä määräämätön aika. Sinne on saattanut päätyä ihmisiä, jotka vain ovat sattuneet olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.

Kalifornialainen vetoomustuomioistuin on nyt todennut, että vangituilla on oltava mahdollisuus päästä juridisen avun piiriin. Perusteluina on, että määräämättömän mittainen vankeus on ristiriidassa sekä Yhdysvaltain että kansainvälisen lain kanssa. Myös kansallisen hätätilan aikana on kunnioitettava kansallisia arvoja ja oltava loukkaamatta ihmisten oikeuksia.

Samalla toinen oikeusistuin kritisoi Yhdysvaltain maaperällä tehtyä pidätystä, jossa vangittu on ollut puolitoista vuotta eräässä sotilastukikohdassa ilman oikeudenkäyntiä, "vihollistaistelijana".

Bushin hallinto on terrorismin vastaisessa taistelussa tulkinnut lakeja ja kansalaisoikeuksia hyvin väljästi. Lähtökohtana näyttää olevan, että tarkoitus pyhittää keinot. Se lähestymistapa voi kuitenkin herkästi johtaa mielivaltaan. Se rikkoo juuri niitä oikeuksia ja vapauksia, joita on määrä puolustaa.

Guantanamossa viimeinen sana kuuluu ylemmille oikeusistuimille. Edessä oleva prosessi on hyvin mielenkiintoinen, eikä lopputulosta voi vielä ennakoida. Bushin hallinnon mielipide on selvä, mutta jos se yrittää vaikuttaa tuomioistuinten päätöksiin, liikutaan hyvin heikoilla jäillä.

paakirjoitus@kaleva.fi