Kanarian saaret houkuttelevat vuosittain satoja tuhansia suomalaisia lomalle. Rantavarjon alla maatessaan harva kuitenkaan miettii millainen kansa näillä leveysasteilla aikoinaan asusteli.
Merenalaisen tulivuorenpurkauksen seurauksena noin 30 miljoonaa vuotta sitten syntyneillä saarilla sijaitsi kreikkalaisen legendan mukaan myyttinen Hesperidesin puutarha.
Kanarialla elettiin ennen "sivistyksen" tuloa luonnonoloiltaan ihanteellisessa ympäristössä. Mitään ei puuttunut, eikä mitään tarvittu. Tätä harmonista ajanjaksoa kesti pari tuhatta vuotta.
Alkuasukaskansan guanchien historia on edelleen hämärän peitossa, mutta erään todennäköisen teorian mukaan tämä pitkä, vaalea ja sinisilmäinen kansa saapui foinikialaisten mukana Pohjois-Afrikasta noin 700 eKr. tarkoituksena hyödyntää saarten luonnonrikkauksia.
Lammastaloutta ja viljanviljelyä
Guanchien talous pohjautui paljolti lampaiden ja vuohien kasvatukseen. Eläinten nahkoja he käyttivät myös vaatetukseen. Viljelystuotteina olivat muun muassa vehnä ja ohra. He osasivat valmistaa myös alkeellista keramiikkaa.
Arkiruokana oli paahdettua viljaa, jota syödään vielä tänäkin päivänä Kanarialla. Päätuote oli maito. Liha ei ollut jokapäiväinen ateria, mutta juhlapäivinä pöytään katettiin vuohta, lammasta ja jopa koiranlihaa.
Guanchien toteemipuu oli korkea lohikäärmepuu, joka oli viisauden ja hedelmällisyyden symboli. Sen varjossa vietettiin lukuisia rituaaleja. Puita näkee vieläkin Teneriffalla liikkuessa.
Roomalaiset ylhäiset käyttivät lohikäärmepuun mahlaa toilettituotteena. Dante puhui vastaavasti verta tihkuvasta puusta. Keskiajalla lohikäärmepuun "verta" pidettiin maagisena rohtona, joka paransi jopa lepran.
Monenlaista moniavioisuutta
Guanchien avioliittokäytäntö vaihteli saarittain. Lanzarotella harjoitettiin moniavioisuutta; naiset saattoivat avioitua jopa kolmen miehen kanssa, ollen uskollisia vuorotellen kunkin aviomiehensä kanssa. La Gomeralla taas miehellä oli monta vaimoa.
El Hierrossa sulhanen maksoi ennakkoa (myötäjäisiä) morsiamen vanhemmille. Maksuvälineenä käytettiin usein karjaa.
Teneriffalla ja Gran Canarialla guanchijohtajat menivät naimisiin puhdasveristen naisten kanssa. Se merkitsi joskus avioliittoa jopa sisarusten välillä.
Guanchit uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään. Eri saarella oli omat jumalat, mutta yksi tärkeimpiä oli auringon palvonta. Teneriffalla guanchit lepyttivät usein Teiden tulivuorta uhrilahjoin, jotta tämä ei purkaantuisi.
Muumioita
löytyy museosta
Historiasta kiinnostuneen matkailijan kannattaa suunnata Teneriffan pääkaupungin Santa Cruzin Luonnontieteen museoon. Siellä voi tutustua paitsi Kanarian syntyhistoriaan, myös saarten alkuasukaskansan elämään.
Guanchimuumioiden ja muun esineistön kautta kävijä saa hyvän läpileikkauksen Kanarian mielenkiintoisesta historiasta.
Kokoelman helmiä ovat kaksi muumiota noin 2 200 vuoden takaa. Naismuumio oli kuollessaan 20-24-vuotias. Kehon pituuden ja hampaiden mukaan hän sairasti lapsena kroonisia sairauksia tai hänellä oli ravitsemusongelmia. Näyttelyn muumiolla on pituutta 137 senttimetriä eli huomattavasti vähemmän kuin keskiverto guanchinaisella, mikä oli 159 senttimetriä.