Grönlantilaiset äänestävät tiistaina itsehallintonsa laajentamisesta. Maailman suurimman saaren asukkaiden odotetaan antavan tukensa esitykselle autonomian pönkittämisestä, mikä saattaa jopa olla ensiaskel kohti itsenäisyyttä.
Esitys antaisi paikallishallinnolle valtuudet määrätä Grönlannin luonnonvaroista sekä siirtäisi poliisi- ja oikeusasiat paikallisten hoidettavaksi. Saaren viralliseksi kieleksi tulisi inuiittien puhuma grönlanti. Kyselyjen mukaan jopa kolme neljäsosaa grönlantilaisista kannattaa esitystä.
Grönlannissa on runsaasti mineraalivarantoja ja valjastamatonta vesivoimaa, mahdollisesti myös öljyä.
Emämaa Tanskan ja Grönlannin yhteinen komissio päätti aiemmin keväällä, että grönlantilaiset ovat oma kansansa, jolla on itsemääräämisoikeus. Noin 57 000 asukkaan Grönlannilla on ollut autonomia vuodesta 1979 lähtien.
Kaksi kantaa itsenäisyydestä
Siteitä emämaahan ei kuitenkaan aiota lyödä poikki kertaheitolla. Autonomian laajentamisen jälkeenkin Tanska huolehtisi Grönlannin ulkopolitiikasta ja saari saisi edelleen noin 400 miljoonan euron vuosittaiset tukiaiset. Mahdolliset öljytulot jaettaisiin tasan.
Monet grönlantilaispoliitikot ovat kuitenkin ilmaisseet haluavansa enemmän. Paikallishallinnon johtaja Hans Enoksen sanoi hiljattain radiohaastattelussa toivovansa Grönlannin itsenäistyvän seuraavien 12 vuoden aikana.
-- Grönlantilaiset ovat jo vuosia haaveilleet itsenäisyydestä, Enoksen kertoi.
Toiset ovat eri mieltä. Demokraattipuolueen tukema kansanliike on asettunut jyrkästi itsenäisyyshankkeita vastaan, sillä sen mielestä Grönlanti on liian pieni voidakseen pärjätä yksinään.
-- Meitä asuu vain muutamia kymmeniä tuhansia maantieteellisesti ja ilmastollisesti äärimmäisissä oloissa. Näin pienen väestön on mahdotonta muuttaa Grönlanti moderniksi itsenäiseksi valtioksi, uskoo liikkeen edustaja Finn Lynge.
Jos autonomiaesitys hyväksytään, se astuu voimaan ensi vuoden kesäkuussa.