Green­pea­cen leiri Lapissa ei muuta Met­sä­hal­li­tuk­sen toi­min­taa

Greenpeacen aktivoituminen Inarissa ei välittömästi aiheuta muutoksia Metsähallituksen toimintaan.

Greenpeacen aktivoituminen Inarissa ei välittömästi aiheuta muutoksia Metsähallituksen toimintaan. Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen aluejohtaja Pertti Veijola huomauttaa, että Inarin paliskuntien ja luontojärjestöjen vaatimusten vuoksi Metsähallitus on jo siirtänyt noin 90 000 hehtaaria talousmetsiä toiminnan ulkopuolelle.

Greenpeace avasi tiistaina Inarissa metsäleirin, jossa järjestö aikoo kevään aikana esitellä suomalaisille ja ulkomaalaisille kulttuurialan vaikuttajille Ylä-Lapin hakkuiden vaikutuksia saamelaispaliskuntien poronhoitoon.

Veijola ihmettelee Greenpeacen kampanjointia, koska juuri nyt on käynnistetty maa- ja metsätalousministeriön toimintaohjelman mukaiset toimet metsä- ja porotalouden yhteensovittamiseksi sekä myös luonnonvarasuunnitelman päivittäminen.

"Tämä vain osoittaa, että järjestöillä kuten Greenpeacella on oma politiikka. He jatkavat samaa kampanjointia, jota on käytetty eri puolilla maata pitkään."

Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen valittaa, että Ylä-Lapissa on tarpeettomasti asetettu vastakkain metsä- ja porotalous.

"Nykyiset metsien käyttöperiaatteet eivät merkittävästi haittaa porotaloutta. Ristiriitojen välttämiseksi on tarve edelleen kehittää yhteistyötä Metsähallituksen ja porotalouden kesken. Porotalouden vaikea tilanne Ylä-Lapissa tulee ratkaista muilla toimin kuin lisäsuojelulla."



Lapin liitto pitää ongelmallisena


Lotvonen kertoo, että Metsähallitus harjoittaa Ylä-Lapin alueella metsätaloutta noin 12 prosentilla alueen pinta-alasta.

"Vuotuinen puun hakkuumäärä on asetettu selkeästi alle niin sanotun suurimman kestävän hakkuusuunnitteen. Toiminnan edelleen supistaminen nykyisestä tasosta vaarantaa valtion metsätalouden kannattavuuden Ylä-Lapissa."

Lapin liitossa pidetään erittäin ongelmallisena maakunnan ulkopuolisten, jopa kansainvälisten toimijoiden aktivoimaa ristiriitaa metsätalouden ja erityisesti porotalouden välillä.

"Synnytetyt ristiriidat johtavat pahimmillaan syrjäisten kuntien ja kyläyhteisöjen elinmahdollisuuksien kaventumiseen ja sen myötä myös paikallisen kulttuurin ahdinkoon", Lotvonen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä