Green­pea­ce pe­rus­taa Inariin kan­sain­vä­li­sen met­sä­ase­man

Greenpeace perustaa Inariin kansainvälisen metsäaseman (Forest Rescue Station) osoittaakseen tukensa poromiesten kamppailulle laidunmaidensa puolesta. Leiri avataan tänään Lemmenjoen kansallispuiston itäpuolella.

Parakki paikoilleen. Greenpeace pystytti tiistaina metsäleiriä Inariin tukeakseen paikallisia poromiehiä.
Parakki paikoilleen. Greenpeace pystytti tiistaina metsäleiriä Inariin tukeakseen paikallisia poromiehiä.
Kuva: Patrik Rastenberger

Greenpeace perustaa Inariin kansainvälisen metsäaseman (Forest Rescue Station) osoittaakseen tukensa poromiesten kamppailulle laidunmaidensa puolesta. Leiri avataan tänään Lemmenjoen kansallispuiston itäpuolella Paadarskaidissa, missä pystytystöissä on ollut runsaat kaksikymmentä talkoolaista.

Suomalaisten lisäksi paikalla on väkeä Ruotsista, Norjasta, Englannista, Saksasta ja Irlannista.

"Paadarskaidi on leirille keskeinen paikka, mutta mahdollisesti myöhemmin perustamme toisen leirin Nellimiin. Myös siellä on paljon porotaloudelle tärkeitä laidunmaita, joita Metsähallitus joko hakkaa tai jotka ovat hakkuu-uhan alla", Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen kertoo.

Sen sijaan Lapin paliskunnan laidunalueelle Sodankylän Peurakairaan Greenpeace ei suunnittele metsäasemaa, vaikka myös siellä poronhoidon ja metsätalouden edut ovat törmänneet yhteen.



Leiriläiset eivät häiritse metsätöitä


Matti Liimatainen korostaa, että metsäleirin tarkoituksena ei ole häiritä kenenkään töitä.

"Greenpeacen rooli on puhtaasti tiedotuksellinen. Tarkoituksemme on ennen kaikkea välittää mahdollisimman laajasti tietoa ja herättää keskustelua porolaidunten hakkuista."

Viimeksi Greenpeace tiedotti vastaavalla tavalla vanhoja metsiä uhkaavasta vaarasta Australiassa.

Kevään aikana Inarin metsäasemalla käy kymmeniä Greenpeacen ihmisiä eri puolilta maailmaa. Huhtikuussa järjestö kutsuu leirille sekä suomalaisia että ulkomaalaisia kulttuurialan vaikuttajia.

Tarkoituksena on saada tiedotusvälineitä, kirjailijoita, taiteilijoita ja myös päättäjiä paikalle tutustumaan poromiehiin ja Ylä-Lapin hakkuisiin.

"Esittelemme heille Lapin maisemia, vanhoja metsiä ja hakattuja metsiä. Emme pyri määrittelemään, mitä mieltä ihmisten pitää näistä asioista olla, vaan johtopäätösten vetäminen jää jokaisen omaksi asiaksi", Liimatainen sanoo.

Sen sijaan paperipuun käyttäjiin Greenpeace pyrkii vaikuttamaan. Järjestö toivoo, että metsäyhtiöt hankkisivat puunsa muilta alueilta kuin paliskuntien tärkeiltä laidunalueilta.

Greenpeacen tarkoituksena on yhdessä poromiesten kanssa merkitä porotaloudelle tärkeät laidunmaat maastoon, jolloin metsässä liikkuvat huomaavat, missä näitä alueita on.

Tänä vuonna Greenpeace paneutuu entistä enemmän seuraamaan ja tiedottamaan Inarin metsäasioista. Jokin aika sitten järjestö perusti Inariin oman toimipisteensä ja palkkasi lisää väkeä.

Syynä tähän ovat Ylä-Lapin hakkuut ja hakkuusuunnitelmat, joissa poromiesten mielestä ei heitä kuulla riittävästi.

Inarin saamelaispaliskunnat lähettivät alkuvuonna metsätalousministeriölle ehdotuksensa, miten luonnonvarasuunnittelua pitäisi kehittää, jotta paliskunnat voisivat olla siinä mukana. Valtakunnalliset luontojärjestöt ovat ilmoittaneet ministeriölle tukevansa paliskuntien vaatimuksia.



Nelllimin hakkuut käräjäsaliin


Liimatainen epäilee, että Nellimissä hakkuukiista saattaa edetä käräjöintiasteelle.

"Tokkakunnan asianajaja on viime viikolla kirjeitse pyytänyt Metsähallitusta lopettamaan hakkuut kartalla rajatuilla alueilla ja käynnistämään neuvottelut poromiesten kanssa, mutta vastausta ilmeisesti ei vielä ole saatu."

Liimataisen mielestä Inarin kiista vaatii pikaista ja selkeää poliittista ratkaisua.

Ilmoita asiavirheestä