Greenpeace vetoaa poroelinkeinon puolesta uusilla nettisivuillaan. Sivut on omistettu perinteiselle vapaasti laiduntavalle poronhoidolle ja sen tarvitsemille vanhoille metsille.
Greenpeacen ja valokuvataiteilijaryhmän yhteistyönä tehdyt sivut avattiin maanantaina. Sivut löytyvät osoitteista www.paatehakkuu.fi ja www.peurakaira.fi. Englanninkieliset sivut ovat osoitteessa www.clearcut.fi.
Sivut esittelevät Peurakairan aluetta, joka on täysin koskematonta vanhaa metsäaluetta. Sivuilla on noin 280 valokuvaa alueen luonnosta sekä poronhoidosta. Asiatietoa Peurakairasta tarjoillaan neljällä kielellä - virallisten kotimaisten kielten lisäksi edustettuina ovat pohjoissaamen- ja englannin kielet.
Peurakairan alue on yksi Suomen suurimmista suojelualueiden ulkopuolella sijaitsevista luonnontilaisista ikimetsäalueista. Vuosina 1999-2000 tehdyn maastotutkimuksen mukaan Peurakairan metsät ovat erittäin tärkeä porojen laidunalue Lapin paliskunnan poroille. Peurakairan pinta-ala on 58 000 hehtaaria.
Sivujen tekijöiden tavoite on tehdä Peurakairalle lisää tunnettuutta ja sillä tavoin estää alueen hakkaaminen.
- Alue edustaa sellaista estetiikkaa ja harmoniaa, johon jokainen kuvataiteilija pyrkii, mutta ei koskaan pääse, valokuvaaja Matti Snellman kuvailee runollisesti.
Peurakairan säilyttäminen elintärkeä paliskunnalle
Peurakairan tulevaisuus on tällä haavaa epävarma. Lapin paliskunta vei Metsähallituksen hakkuusuunnitelmat Peurakairan alueella oikeuteen vuonna 1998. Käräjöinti päättyi paliskunnan ja Metsähallituksen väliseen sopimukseen hakkuiden jäädyttämisestä alueella. Sopimus päättyi vuonna 2003, eikä lopullisia päätöksiä alueen kohtalosta ole vielä tehty.
Lapin paliskunta on huolissaan alueen tulevaisuudesta, sillä hakkuut pirstoisivat ison osan porotokkien luontaisista laidunalueesta ja hävittäisi ison osan porojen luontaisesta ravinnosta. Laidunalueiden supistaminen puolestaan vaikuttaa maa- ja metsätalousministeriön määrittämiin poromääriin.
- Hakkuut vaikeuttaisivat merkittävästi saamelaiskulttuurin harjoittamista, sillä poronhoito on saamelaiskulttuurin taloudellisesti merkittävin elinkeino, Outi Jääskö Lapin paliskunnasta tiivistää.
YK:n ihmisoikeuskomitea arvosteli marraskuussa Suomen vähemmistöpolitiikkaa. Komitea totesi, että Suomen tulisi välttää valtion mailla sellaista maankäyttöä, joka heikentää saamelaisten poronhoitoa.