Kolumni

Green Deal myllää EU:n lainsäädännön uusiksi

Joulukuussa työnsä aloittanut Ursula von der Leyenin komissio julkaisi ensi töikseen niin sanotun Green Dealin - Euroopan uuden vihreän kehityksen ohjelman.

Elsi Katainen
Elsi Katainen

Joulukuussa työnsä aloittanut Ursula von der Leyenin komissio julkaisi ensi töikseen niin sanotun Green Dealin - Euroopan uuden vihreän kehityksen ohjelman. Eri politiikkasektorit läpileikkaava ohjelma myllää EU:n lait uusiksi. EU:lla on suuri vastuu mutta myös mahdollisuus ottaa kansalaisten ilmastohuolet tosissaan ja vastata niihin jämerällä mutta järkevällä tavalla.

Elsi Katainen
Elsi Katainen

Ohjelman kunnianhimo vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin on nostettu täysin uudelle tasolle. Vihreä ohjelma on käytännössä aikataulutettu luettelo siitä, mitä lainsäädäntöä EU:n komissio tulevina vuosina esittää. Komissio kuvailee tiedonannossaan EU:n määrittävän uudelleen (reset) sitoutumisensa ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöhaasteisiin. Termi kuvaa hyvin sitä mihin komissio pyrkii – uudistamaan tai päivittämään lainsäädäntöä lähes kaikilla sektoreilla. Ehdotuksia riittää kiertotalouden, liikenteen, ympäristön, maatalouden sekä rahoitus-, teollisuus- ja energiapolitiikan saroilla.

EU:n ilmastolaki on kenties merkittävin avaus, josta komissio julkaisee ehdotuksen tänä keväänä. Sillä sitoutetaan jäsenmaat tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Muutos on historiallinen, sillä läpi mennessään ilmastolaki pakottaa jäsenmaat konkreettisiin toimenpiteisiin. Laki tehdään määräenemmistöpäätöksenä, jolloin yksittäiset maat eivät voi sitä vesittää.

Ilmastohaasteeseen vastaaminen ei ole helppoa. Päästöt pitäisi saada nopealla aikataululla alas ja siirtyä uusiutuviin energiamuotoihin. Samalla olisi varmistettava, ettemme aja alas eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja koko taloutemme perustaa. Huolena on, että vastikään valmistuneen lainsäädännön uudelleen avaaminen heikentää investointivarmuutta ja mahdollinen ylisääntely kuristaa markkinat, päätöksenteon ja kauppapolitiikan. On äärimmäisen tärkeää, että lait valmistellaan ja toimeenpannaan huolella maiden erityispiirteet huomioiden.

Esimerkiksi ehdotus hiilitulleista voi huonosti toteutettuna johtaa käytännön tasolla EU:n kilpailukyvyn rapautumiseen, mikä olisi taloutemme mutta myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta huono tulos. Emme saa menettää maailmanlaajuisia vaikutusmahdollisuuksia, joita EU:lla on tällä hetkellä muun muassa kauppapolitiikkansa myötä. EU:n vaikutusvaltaa maailman suurimpana talousalueena tuleekin käyttää harkiten.

EU ei käy ilmastotaistelua yksin, vaikka siltä välillä tuntuukin. Globaalisti Kiina ja Yhdysvalloissa Kalifornian kaltaiset johtavat osavaltiot haluavat olla ilmastotyössä mukana. Parhaassa tapauksessa uusi lainsäädäntö voikin vahvistaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. Tämä edellyttää teknologianeutraalia lähestymistapaa ja yritysten kannustamista, jotta voimme olla eturintamassa kehittämässä uusia teknologioita ja tapoja toimia kestävästi.

Suomen kannalta metsillä on vihreässä ohjelmassa luonnollisesti suuri merkitys. On huolestuttavaa, että kestävään metsänhoitoon perustuva biotalous jää ohjelmassa vähälle huomiolle. Päästövähennystavoitteiden kiristäminen merkitsee sitä, että vain kaksi vuotta sitten sovitut Suomen metsätaloudelle kriittiset energialainsäädännöt LULUCF-asetuksesta uusiutuvan energian direktiiviin tullaan avaamaan jo vuonna 2021.

Ilmastolain osalta on keskeistä, nähdäänkö EU:n suurin metsävaranto ja hiilensidontakapasiteetti, Suomen kasvavat metsävarat, osana Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista vai katsotaanko samalla kertaa koko unionia. Tämä voi huomattavasti vaikeuttaa Suomen edellytyksiä saavuttaa vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite.

On tärkeää, että tuleva metsästrategia käsitellään omana kokonaisuutenaan eikä esimerkiksi vain luonnon monimuotoisuutta käsittelevän strategian sisällä. Näyttäisi siltä, että painotus on metsien ennallistamisessa, metsäkadon ehkäisyssä ja metsittämisessä. Nämä ovat tärkeitä asioita vaikkapa Hollannin kaltaiselle maalle, jossa valtaosa metsistä on hakattu, mutta ei tarkoituksenmukaisia Suomelle, jonka pinta-alasta lähes kolme neljäsosaa on metsää. Euroopan parlamentin metsästrategiaa käsittelevällä mietinnöllä tulee olemaan tärkeä merkitys EU:n metsälinjausten ohjaamisessa oikeille urille.

Vihreä ohjelma pyrkii myös muuttamaan ruoantuotannon tapoja ja se tulee vaikuttamaan myös Suomen maatalouden pelisääntöihin. Jo ensi keväänä komissio julkistaa niin sanotun Pellolta pöytään -strategian, jolla tavoitellaan kestävää ruokajärjestelmää pitkällä aikavälillä. Strategian myötä ainakin lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä tullaan tarkastelemaan uudelleen.

Pellolta pöytään -strategia tarjoaa periaatteessa mahdollisuuden kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tuottajan elintasoon ja asemaan ruokaketjussa. Ei voi olla niin, että sääntelyä lisätään, mutta tuottajat jätetään yksin tiukempien ympäristönormien kanssa. Eurooppalainen, puhdas ja ilmastoystävällinen ruoantuotanto on meidän kaikkien etu ja kilpailuvaltti maailmalla. Tämä vahvuus on varmistettava tulevaisuudessakin.

Elsi Katainen on europarlamentaarikko (kesk.), pää­neu­vot­te­li­ja EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kan siir­ty­mä­a­jan ase­tuk­seen vuo­del­le 2021.