Helsinki OP-ryhmä odottaa asuntokaupan jatkuvan melko vakaana myös ensi vuonna. Osuuspankkikeskuksen pääekonomistin Timo Lindholmin mukaan hienoista epävarmuutta markkinoille tuo korkojen pieni nousu, työttömyyden lisääntyminen ja yritysverotusuudistuksen mukanaan tuoma korkovähennysten pienentyminen.
- Kaikesta huolimatta en odota suurta muutosta asuntomarkkinoilla, Lindholm sanoi maanantaina ryhmän asuntoaamussa Helsingissä.
Hänen mukaansa asuntokauppaa on pitänyt yllä keskituloisten ostovoiman parantuminen eikä se näyttäisi olevan suuremmin uhattuna jatkossakaan. Tähän mennessä myös henkilöstövähennykset ovat kohdistuneet yleensä matalapalkkaisempiin tai määräaikaisiin.
Ostovoimaa on tukenut melko vakaa palkkakehitys. Keskimääräisellä - hieman alle 1 600 euron nettokuukausiansiolla on parin viime vuoden aikana saanut pääkaupunkiseudulla noin 0,7 neliötä. Muulla maassa samaisella palkalla on saanut hieman alle 1,5 neliötä. Hintojen nousu muualla maassa on tasoittanut hieman eroa pääkaupunkiseutuun.
Edes nähtävillä oleva korkojen nousu ei ole kovin suuri uhka asuntokaupalla, sillä euroaikana korot ovat korkeimmillaankin pysyneet täysin toisissa lukemissa kuin 1990-luvun alussa.
- 2004 on edelleen matalan koron aikaa, Lindholm sanoi.
Lindholmin mielestä hintojen nousuvauhdin tasoittuminen pääkaupunkiseudulla on merkki markkinoiden järkevöitymisestä.
- Ei olla valmiita maksamaan ihan mitä tahansa, hän sanoi.
Lapsiperheiden tuki
saatava kohdalleen
Pankinjohtaja Pekka Sarvi-Peräkylä Osuuspankkikeskuksesta vaati, että asuntoluottojen korkovähennys saatetaan nykyistä paremmin tukemaan lapsiperheitä. Alhaisten korkojen aikaan lapsiperheiden lisäetu on haihtunut taivaan tuuliin.
Jos kaavailtu yritysverouudistus toteutuu, tilanne vain heikkenee. Asuntolainan koroille tuleva verovähennys on nyt sidottu pääomaveroon, joka on nyt 29 prosenttia. Sitä on kaavailtu laskettavaksi. Ensiasunnon ostajien maksamista koroista vähennys on 30 prosenttia.
Sarvi-Peräkylän mukaan paras tapa ratkaista ongelma on nostaa lapsiperheiden ja ensiasunnon ostajien prosenttia reilusti. Se helpottaisi myös työn perässä pääkaupunkiseudulle muuttavien tilannetta, koska he ovat yleensä nuoria. Hänen mukaansa se ei olisi myöskään veroteknisesti ongelma, koska ensiasunnon hankkijoilla on jo nyt eri prosentti kuin muilla.
- Jos lapsiperheiden tilannetta halutaan todella helpottaa, sen (alijäämähyvityksen) pitäisi olla 50 prosenttia, Sarvi-Peräkylä sanoi.
Hän perusteli kantaansa muistuttamalla, että 100 000 euron lainasta nykyisellä noin 3,4 prosentin korolla korkoja kertyy runsaat 3 300 euroa. Vähennyskelpoista siitä jää 970 euroa, jos asuntolainan haltijalla ei ole pääomatuloja. Jos useamman lapsen perhe voisi käyttää täysimääräisesti veroedun, lainaa pitäisi nykykoroilla olla 350 000 euroa.
Pääkaupunkiseudullakin lapsiperheen asuntolaina liikkuu melko yleisesti 120 000-150 000 eurossa. Muulla Suomessa perhe ottaa lainaa noin 100 000 eurolla.