Helsinki Suomen viime sodista kiinnostuneiden avuksi on juuri ilmestynyt korvaamaton lähdeteos Itsenäisyyden puolustajat. Sodan kartat, johon on koottu talvi-, jatko- ja Lapin sotia koskevia karttoja selityksineen. Niissä kuvataan kronologisesti sodan kulkua, rintamaliikkeitä ja maavoimien keskeisiä sotatoimia.
Tavanomaisista sotaa käsittelevistä teoksista tuore kirja poikkeaa monellakin tavoin. Ensinnäkin siinä ei ole tyydytty vain sotilaallisten karttojen esittelyyn, vaan mukana on paljon muutakin tietoa vaikkapa Suomen ja Neuvostoliiton sodan ajan divisioonista ja niiden joukoista, suomalaisista sotilaslääneistä, merivoimista ja Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksista Suomen eri paikkakunnilla.
Teos on Weilin+Göösin neliosaisen teossarjan Itsenäisyyden puolustajat viimeinen, ja samalla myös itsenäinen osa.
- Se on oman lajinsa ensimmäinen teos Suomessa, kertoo kirjan päätoimittaja ja kirjoittaja everstiluutnantti evp, valtiotieteen maisteri Ari Raunio.
Tietoa myös
hyökkäysaikeista
Sodan kartat -teoksen yli 300 sivua kertovat myös muusta kuin sodan toteutuneista sotilasoperaatiosta. Erinomaisen mielenkiintoisia ovat esimerkiksi kartat eri osapuolten aikomuksista. Yksi tällainen on Leningradin Rintaman hyökkäyssuunnitelma 21.6.1944.
Leningradin Rintamahan antoi kyseisen päivän iltana uuden hyökkäyskäskyn, jonka mukaan viidessä vuorokaudessa piti saavuttaa Virojoen-Lappeenrannan-Imatran tasa. Ensimmäisessä vaiheessa kahden neuvostoarmeijan (21.A ja 23.A) olisi pitänyt hyökätä Saimaan itärannalle.
Leningradin Armeija tarkensi 24. kesäkuuta hyökkäyskäskyään. Samalla 21. Armeija sai käskyn läpimurron aloittamiseksi, ja tähän oli käytettävä kuuluisaa valiojoukkoa, 30. Kaartinarmeijakuntaa. Armeijan seuraava tavoite siirrettiin Haminaan.
23. Armeijan ensimmäisen vaiheen tavoite oli saavuttaa Antrea.
Kirjan sivuilla
paljon mielenkiintoista
Sotilasoperaatioiden lisäksi kirjan kartat ja tekstit kertovat myös paljosta muusta. Esimerkiksi jokaisen uuden jakson alussa on yleisesitys kulloisestakin sodasta. Lisäksi talvi- ja jatkosota on nivelletty muun Euroopan samanaikaiseen tilanteeseen.
Teoksen karttoja silmäillessä lukijalle selviää, miten tilanne maanosassamme oli kehittynyt vuodesta 1939 vuoteen 1941. Niistä välittyy konkreettisesti se, kuinka kaksi silloista suurvaltaa, Saksa ja Neuvostoliitto, olivat jakaneet Euroopan ja odottivat keskinäistä välienselvittelyä.
Teos selventää myös II maailmansodan aikaista poliittista ilmapiiriä samoin kuin Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluja.
Vaikka pääpaino kirjassa on maavoimien sotatoimissa, osansa saavat myös meri- ja ilmavoimien operaatiot.
Karttateksti 1: Kirjassa on havainnollisia esityksiä Euroopan tilanteesta sotien alla.
Karttateksti 2: Talvisodan pommituksissa sai väestönsuojeluviranomaisten tietojen mukaan surmansa 958 ihmistä. Lisäksi vaikeasti haavoittui 540 ja lievästi 1 316 ihmistä.
Karttateksti 3: Jatkosodan kuuluisimpia torjuntataisteluja käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Ihantalassa.
(Kaikki kartat kirjasta Itsenäisyyden puolustajat. Sodan kartat, Weilin+Göös.)