Useita retkeilijöitä on eksynyt Lapissa GPS-paikantimien takia.
Uusien laitteiden turvin ihmiset ovat uskaltaneet patikoida kauas tuntemattomaan maastoon, mutta joutuneet pulaan laitteen tehtyä tenän.
"GPS-laitteet ovat suunnistuksen apuvälineitä, joihin ei yksin voi luottaa", muistuttaa kapteeni Pasi Iittiläinen Lapin Rajavartiostosta.
GPS:n aiheuttamat eksymiset tuntuvat hassuilta, koska laitteen tarkoitus on auttaa ihmisiä suunnistamaan maastossa. GPS toimii useissa matkapuhelimissa tai erillisinä laitteina, jotka lukevat sijainnin vähintään kolmesta satelliitista. Niiden avulla retkeilijä voi palata maastosta täsmälleen samaa reittiä takaisin - jos laite toimii.
Rajavartija käyttää
GPS:ää tukena
Kesäkuussa poliisi pyysi rajavartiostolta apua etsintöihin, kun matkapuhelimen GPS oli pettänyt retkeilijän Sodankylässä.
Inarissa kaksi retkeilijää on harhautunut GPS:n paristojen loputtua kesken kaiken. Molemmat löysivät kuitenkin ihmisten ilmoille ennen etsintöjen aloitusta. Talvella Kilpisjärvellä vapaapalokunta pelasti eksyneen pulasta, kun GPS lakkasi toimimasta pakkasella ja näkyvyys oli huono.
Pasi Iittiläisen mukaan samanlaisia esimerkkejä voisi luetella mereltä, kun veneilijöiden paikannustekniikka on pettänyt. Lisäksi on tapauksia, joissa retkeilijä on käyttänyt väärin GPS-laitettaan. Etsijöille on esimerkiksi annettu vääriä koordinaatteja.
Rajavartijat käyttävät itsekin GPS-tekniikkaa, mutta vain suunnistuksen tukena.
He merkitsevät GPS:llä reittejä ja esimerkiksi vaarallisia maastonkohtia. Luonnossa he suunnistavat edelleen kartan ja kompassin avulla, ja niin tulisi Pasi Iittiläisen mukaan myös retkeilijöiden toimia.
Sade, pakkanen
ja tärinä haittana
Syitä GPS:n takkuiluun on useita. Usein retkeilijä unohtaa, että GPS-laitteiden paristot eivät kestä kovin pitkää retkeä.
Laite voi myös lakata toimimasta sateella tai pakkasella. Joskus sankka pilvi voi estää yhteyden satelliitteihin.
Joskus GPS-laitteita kutsutaan leikillisesti eksymälaitteiksi. "Erätaitoja ei voi laiminlyödä sen takia, että mukana on tekniikkaa", Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuu sanoo.
Metsähallituksen henkilöstöäkin on joskus osallistunut retkeilijöiden etsintöihin.
"Ihminen on urbanisoitunut. Se on valitettava tosiasia. Pienistäkin asioista voi tulla hätäsoittoja", Metsähallituksen Markku Välitalo Inarista toteaa. "Erämaa voi olla armoton."
Käsivarressa retkeilijät eivät ole viime aikoina eksyneet, sanoo Risto Kuru Metsähallitukselta. "Ihmiset noudattavat merkittyä Kalottireittiä. Ehkä Haltille lähdetään myös aika hyvällä varustuksella."
Risto Kuru on tavannut käsivarren Lapissa patikoijia, joilla on GPS mukana, mutta ei ainoana suunnistusvälineenä. Toisin on Saariselällä.
"Aika paljon on tullut GPS-kansaa, joilla ei ole edes kompassia mukana", Saariselän pelastuspalvelun Teuvo Katajamaa kertoo.
Sekin on monelle tottumattomalle retkeilijälle yllätys, ettei matkapuhelin kuulu aivan joka paikassa.
Kelkkailijatkin
käyttävät GPS:ää
Kapteeni Pasi Iittiläinen Lapin Rajavartiostosta arvelee, että GPS voi olla Lappiakin suurempi ongelma merellä.
"Tärinä ja kosteus aiheuttavat häiriötä", hän sanoo.
Talvella GPS:n avulla suunnistavat moottorikelkkailijat ovat saattaneet joutua pulaan, kun laite ei toimi pakkasella. Rajavartijat ovat silti kokeneet GPS:n hyödylliseksi, kunhan se ei ole ainoa suunnistuksen apuväline.
Laitteet ovat myös kehittyneet nopeasti entistä varmemmiksi.
Tänä kesänä Lapissa on pelastettu seitsemän eksynyttä tai sairastunutta luonnossa liikkujaa. Rajavartiosto pelkää, että seuraavat etsinnät tulevat, kuten tavallista, hilla-aikaan.