Göteborgilaisessa lukiossa pidettiin viikonloppuna erikoinen tilaisuus. Keniasta tullut luterilaisen kirkon arkkipiispa vihki ruotsalaisille naispappeuden vastustajille oman piispan, joka puolestaan vielä samana päivänä vihki papiksi kolme teologian maisteria. Vihittyjen joukossa oli yksi suomalainen.
Erikoiseksi tapahtuman tekee muun muassa se, että se järjestettiin, vaikka Ruotsin kirkko ja erityisesti sen arkkipiispa vastustivat tilaisuutta jyrkästi.
Vihkimyksen taustavoimien mukaan kyseessä oli suorastaan kirkkohistoriallinen käännekohta. Naispappeuden vastustajat eivät nimittäin ole enää vuosiin voineet tulla vihityksi papiksi Ruotsissa, koska vihittäviltä vaaditaan lupaus yhteistyöstä naispappien kanssa. Nyt tie papiksi näyttää jälleen avautuneen myös naispappeuden vastustajille.
Suomalaisille naispappeuden jyrkille torjujille Ruotsin vihkimys oli voitto sikäli, että papiksi haluava suomalaisteologi voi nyt Ruotsin tietä käyttäen välttää joutumisen pappisvihkimykseen suomalaiskirkkojen alttareilla yhdessä naisteologien kanssa.
Sen enempää Ruotsin kuin Suomenkaan naispappeuden vastustajille tilaisuus ei kuitenkaan merkitse kuin puolinaista ulospääsyä ongelmista. Vaikka Göteborgin piispan- ja pappisvihkimyksen järjestänyt Missionprovinsen-järjestö katsoo olevansa yhä osa Ruotsin kirkkoa, tämän arkkipiispa on asiasta toista mieltä. Hänen katsoo Missionprovinsenin nyt tosiasiassa eronneen Ruotsin kirkosta.
Suomalaisten papiksi haluavien, naispappeutta vastustavien teologien tielle taas jää se suuri este, että Ruotsista haettavalla vihkimyksellä eivät avaudu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papinvirat. Meillä tämän on todenneet viimeksi Oulun piispa Samuel Salmi ja Espoon piispa Mikko Heikka.
On arveltu, että Ruotsin-vihkimyksistä kiinnostuneita suomalaisia teologeja voisi olla kymmenkunta. Muutamasta naispappeutta tiukasti vastustavasta suomalaisjärjestöstä tuskin löytyy kokoaikaisia työpaikkoja heistä muutamaa henkeä enemmälle.
Naispappeuden vastustukseen keskittyvien järjestöjen tulevaisuus näyttää ylipäätään tukalalta. Tuoreen tutkimuksen mukaan papistossa on naispappeuden torjujia yhä vähemmän. Maallikoiden joukossakin naispappeuden kannatus oletettavasti vain kasvaa. Ennen pitkää edessä lienee kompromissihaluttomimpien naispappeuden vastustajien irtautuminen luterilaisesta kansankirkosta. Göteborgin pappisvihkimys näyttäytynee tulevaisuudessa tämän kehityksen etappina.
paakirjoitus@kaleva.fi