Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore vyörytti tiistaina Tromssassa Arktisen neuvoston jäsenille esityksen, joka oli täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ikävä kyllä ne oli otettu todellisuudesta, sillä kyseessä oli katsaus uusimpiin havaintoihin ilmaston muuttumisesta.
Ulkoministeri Alexander Stubb istui hiljaa aloillaan katse kiinni valkokankaassa, kun Goren ohella puhuja toisensa jälkeen marssi esittämään tietoja lämpenemisen etenemisestä pohjoisilla alueilla. Yhteistä noille esityksille oli se, että kaikki muutokset näyttävät olevan tapahtumassa paljon nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten oletettiin.
Goren oli tuonut Tromssaan Norjan ulkoministeri Jonas Gahr Störe, joka esitti kutsun puolitoista vuotta sitten Oslossa Nobelin rauhanpalkinnon luovuttamisen yhteydessä. Gore sai tuon palkinnon ansioistaan ilmastopolitiikassa, ja sama motiivi toi hänet Pohjois-Norjaan.
I
lmasto lämpenee
ainakin 4,5 astetta
Stören ja Goren yhteisenä tarkoituksena on Tromssassa pidetyn korkean tason seminaarin ja sen jälkeen käynnistyvän työn kautta vaikuttaa osaltaan Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävän YK:n ilmastokokouksen sisältöön.
Siinä riittääkin työtä, sillä yksi johtavista arktisten alueiden ilmastotutkijoista, amerikkalainen Bob Corell on laskenut Kööpenhaminan kokouksen todennäköiset tulokset tähän asti annettujen sitoumusten perusteella. Hän on päätynyt siihen, että päästöt jatkavat kasvuaan ja ilmasto lämpenee ainakin 4,5 astetta. Kahta astetta pidetään rajana, jonka jälkeen alkavat vakavat ja peruuttamattomat muutokset.
Sellaisista saatiin jo viitteitä Tromssan seminaarissa, jonka aiheena oli Melting Ice eli jään sulaminen.
Merenpinta
nousee metrin
Kööpenhaminan yliopiston Niels Bohr -instituutin tutkija Dorthe Dahl Jensen on selvittänyt sitä, mitä parhaillaan tapahtuu Grönlannissa ja Etelämantereella. Ne ovat valtavia alueita, joita peittää raskas mannerjää.
Tuo jäämassa on kokemassa kovia paljon nopeammin kuin tähän asti on oletettu, molemmilla ilmansuunnilla. Grönlannissa eteläosien sula kausi laajenee, mutta myös pohjoisosissa jäätikön sortuminen mereen kiihtyy. Samoin Etelämantereella lämpeneminen on selvästi nopeutunut.
Tuloksena nyt näyttää siltä, että Grönlannin ja Etelämantereen yhteisvaikutus meren pintaan on metri tällä vuosisadalla. Se on tuntuvasti enemmän kuin tähän asti annetut viralliset arviot.
"Jokainen metri meren pintaa vastaa noin sataa miljoonaa ilmastopakolaista", Gore muistutti. Lisäksi vuoristojäätiköiden katoaminen vaikuttaa vakavasti vesitilanteeseen laajoilla alueilla.
Tromssassa kuultiin myös, että arktisen merijään väheneminen on ollut nopeampaa kuin vuonna 2004 julkaistu laaja arktisia alueita koskenut tieteellinen arvio ACIA pystyi ennakoimaan pahimmassa vaihtoehdossaan.
"Pohjoiset alkuperäiskansat kohtaavat ilmaston muuttumisen myötä vakavamman uhan kuin koskaan kymmeneen tuhanteen vuoteen", varoitti Norjan saamelaisia edustava Ole Henrik Magga.
Vaikka Gore oli Tromssan tapaamisen päävieras, Norjan ulkoministeri Störe teki kaikkensa saadakseen tähtiroolin myös itselleen. Störe piti Goren tavoin vaikuttavan esityksen, jossa hän käsitteli ilmaston muuttumisen vaikutuksia eri puolilla maailmaa.
"Eteläisen Aasian asukkaat voivat kokea äärimmäisen tragedian tulvista, joita aiheuttaa sekä Himalajan jäätiköiden sulaminen että meren pinnan nousu napa-alueille", Störe kertoi yleisölle, jonka joukossa oli kutsuttuna myös Bangladeshin ulkoministeri.
"On olemassa todellakin riski, että olemme viimeinen sukupolvi, joka elää runsaan lumen ja jään keskellä. Mutta sellainen tulevaisuus ei ole välttämätön", hän valoi uskoa.