Neuvostoliiton viimeiseksi jäänyt presidentti Mihail Gorbatshov oli tänä vuonna Miamissa järjestetyn Kuuban-suhteiden konferenssin odotetuin puhuja. Hänen mukaan tulonsa synnytti paitsi rauhallisesti sujuneen mielenosoituksen niin myös kilpailevan luentosarjan.
Gorbatshov kuvasi Yhdysvaltain voimassa olevaa kauppasaartoa "virtuaaliseksi Berliinin muuriksi".
"Miksi näin monta vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen muuri on vielä olemassa? Berliinin muurikin sortui yli kymmenen vuotta sitten. Kauppasaartoa pidetään maailmalla vain amerikkalaisten korostuksena Kuuban totalitaarisen hallinnon puolesta", Gorbatshov ihmetteli.
Gorbatshov totesi hitaan muutoksen maiden välisissä suhteissa olevan mahdollista, jos harkittu vedätys vie oikeaan suuntaan.
"Maailma ei tarvitse enää mitään cowboy-tyyppistä ryntäystä maasta toiseen. Historia on mielestäni tarpeeksi täynnä niitä esimerkkimaita, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä autoritaarisesta hallinnosta kohti demokratiaa - osa hallitusti, osa hallitsemattomasti".
Mihail Gorbatshov näkee, ettää Yhdysvalloissa olevalla kuubalaisväestöllä on merkittävä rooli maiden välisten suhteiden kehittymisessä.
"Käyköön se esimerkkinä, missä mennään. Kuuba on jo löyhentänyt omien kansalaistensa matkustusrajoituksia Yhdysvaltoihin. Sukulaismatkoja toiseen suuntaan eli Kuubaan saa silti kukin edelleen tehdä vain kerran vuodessa."
Gorbatshov vieraili Kuubassa Neuvostoliiton presidenttinä kerran, huhtikuussa 1999. Hän ymmärtää maan vaikeudet selkeästi, sillä Neuvostoliiton hajottua melkeinpä yhdessä yössä menetti Kuuba myös tärkeimmän liittolaisensa ja taloudellisen tukijansa jääden jotakuinkin yksin.
Lehdistötilaisuuden aikana Mihail Gorbatshov tarkasteli mennyttä myös omasta näkökulmastaan.
"Neuvostoliiton kaaduttua Venäjä peri kaikki ulkomaiset velkamme ja saatavamme. Edelleen kehitysmaat, Kuuba mukaan lukien, ovat Venäjälle velkaa noin 150 miljardia dollaria", Gorbatshov sanoi lehdistötilaisuudessa Miamissa.
Ristiriitaisuuksia
jopa omien kesken
Kuubalaisen taustan omaava republikaaniedustaja Ileana Ros-Lehtinen, joka on naimisissa amerikansuomalaisen lakimiehen Dexter Lehtisen kanssa, ehätti ensimmäisenä varoittamaan Kuuban mahdollisesta roolista kemiallisen sodan varustelumaana.
"Mikäli Yhdysvallat lieventää tai peräti lopettaa kauppa- ja matkustussaarron, antaa siitä koituva taloudellinen hyöty Kuuban nykyiselle hallinnolle uusia resursseja terrorismin tuksemiseen tai jopa joukkotuhoaseiden kehittämiseen."
Myös Gorbatshovin saapuminen Miamiin herätti useilla tahoilla hämmennystä.
"Meidän on syytä muistaa, että nimenomaan Gorbatshov matkusti Kuubaan ja yritti istuttaa saarelle glasnostia ja perestroikaa. Hänen yrityksensä epäonnistuivat pahanpäiväisesti", toteaa Dennis Hays, entinen Yhdysvaltain Surinamin-suurlähettiläs, joka nykyisin toimii Cuban National -säätiön johdossa.
Hays muistutti, että Gorbatshovin olisi pitänyt oppia se tosiseikka, että Fidel Castro ei ole millään muotoa kiinnostunut maansa talouskasvusta tai kehityksestä: "Castro haluaa vain säilyttää ehdottoman kontrollinsa."
Ajatus kauppasaarron höllentämisestä on lähtöisin nimenomaan muutamiltaYhdysvaltain kongressiedustajilta, joiden mielestä saarto ei enää vastaa tarkoitustaan. Samalla sen poistaminen loisi uusia markkinoita amerikkalaisille ja auttaisi myös Kuuban sisäisen kommunistisen asenteen laimenemista.
Yllättävästi juuri floridalaiset kongressiedustajat ovat pääpiirteissään kauppasaarron lieventämistä vastaan. Samassa konferenssissa istunut republikaanien kongressiedustaja Mario Diaz-Balart Floridasta pyysi korkean tason osallistujajoukkoa siirtämään huomionsa myös toisaalle:
"Ulkona pidetään mielenosoitusta. Syynä on se, ettei kauppasaarto ole heidän mielestään suurin ongelma, vaan on muistettava, että Kuubassa on yhä tuhansia poliittisia vankeja", totesi Diaz-Balart avustajansa Anna Carbonellin kautta.
Uusia rajoituksia
mietitään
Kun Gorbatshov oli World Policy -instituutin vuotuisen Kuuba-seminaarin puhujavieras, järjesti puolestaan Miamin yliopiston Kuuban-tutkimuksen laitos samaan aikaan, samassa rakennuksessa tilaisuuden jossa, puheenvuoron käytti muun muassa Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Roger Noriega
Syyskuussa Yhdysvaltain edustajainhuone päätti alustavasti poistaa rajoitukset, jotka estävät amerikkalaisia sijoittamasta tai siirtämästä dollarivaluuttaa Kuubaan. Seminaarissa tuotiin esille näkökulmia, joiden mukaan presidentti Bush estäisi lain voimaantulon veto-oikeudellaan.
Toimenpide on herättänyt suurta närää muun muassa Floridassa asuvissa kuubalaisissa. Heidän mukaansa on nurinkurista, että Yhdysvallat syytää verovaroistaan noin 30 miljoonaa dollaria Kuubassa olevalle tuki- ja vakoiluverkostolleen, kun tavallinen työssä käyvä amerikankuubalainen saa lähettää perheelleen tai sukulaisilleen vain 300 dollaria neljännesvuosittain.
"Kauppasaarto siihen liittyvine tukitoimineen on kuitenkin yksi ulkopolitiikkamme työkaluista, emmekä luovu siitä", sanoi Roger Noriega.
Hänen mukaansa uusia rajoituksia mietitään. Tulilinjalle on joutumassa muun muassa koulutukseen liittyvä vaihto-ohjelma, jota kaavaillaan lopetettavaksi.
"Etsimme myös keinoja valvoa laittomasti Kuubaan matkustavia kansalaisiamme, ja mahdollisesti myös rangaista heitä."
Tätä nykyä Yhdysvallat on ainoa maa, jolla on matkustusrajoituksia Kuubaan.
Vuosittain noin 200 000 amerikkalaista matkustaa Kuubaan laillisesti. He ovat pääosin avustustyöntekijöitä, tiedemiehiä, korkeakouluopiskelijoita tai toimittajia.
Pääosa Noriegan mainitsemasta "luvattomasta" matkustamisesta tapahtuu Bahamasaarten kautta.
Lisäpontta keskustelulle antoi presidentti George W. Bushin päätös palautta 12 kuubalaista lentokonekaapparia takaisin kotimaahansa.