Hammerfestin edustalla tammikuussa tehty uusi öljylöytö nostaa jo ennestään tunnetun Goljat-kentän jopa kahdeksan kertaa arvioitua suuremmaksi ja valmistaa Pohjois-Norjaa öljykauden alkamiseen.
Uuden löydön arvo on tämän päivän hinnoilla noin 90 miljardia kruunua. Esiintymässä on arviolta 250 miljoonaa tynnyriä öljyä. Sen lisäksi kentällä on 10-20 miljardia kuutiota kaasua, jonka hyödyntämistä helpottaa jo rakenteilla oleva Lumikki-kaasukenttä. Goljatin avaaminen voi johtaa myös siihen, että Lumikin kaasukentältä löydetyt vähäisemmät öljyesiintymät pumpataan ylös.
Norjan öljyministeriön edustajat ovat jo vahvistaneet, että löydetty öljymäärä tekee kentän kaupallisesti kannattavaksi. Se sijaitsee Barentsinmerellä vain 45 kilometrin päässä Hammerfestista.
Löydön tehneellä italialaisella ENI-öljy-yhtiöllä on alueelle sekä etsintä- että hyödyntämislupa. Esiintymän käyttöönotto edellyttää kuitenkin viranomaisten hyväksymää suunnitelmaa, jonka ENI on ilmoittanut antavansa ensi vuonna.
Poliittinen myrsky
Norjan Barentsinmeren ensimmäinen mittava öljylöytö synnytti Norjassa heti poliittista kuohuntaa, ovathan hallituspuolueet eri mieltä Barentsin öljyn hyödyntämisestä. Lisäksi hallituksen pitää pääsiäiseen mennessä antaa suurkäräjille Barentsinmeren luonnonvarojen käyttösuunnitelma, joka sisältää muun muassa öljytoiminnan edellytykset.
Pääministeri Jens Stoltenbergin työväenpuolue suhtautuu öljyyn myönteisesti, mutta hallituskumppanit keskusta ja sosialistinen vasemmisto (SV) vähintään epäillen. Ympäristöministeri Helen Bjørnøy (SV) ehti heti löydön jälkeen ilmoittaa, ettei Goljatin hyödyntäminen ole varmaa ja että Barentsinmerelle voidaan perustaa "öljyvapaita" vyöhykkeitä. Öljy- ja energiaministeri Odd Roger Enoksen (kesk.) puolestaan vakuutti, että öljytoiminnalle asetetaan tiukimmat mahdolliset ympäristövaatimukset.
Öljytoiminnan puoltajat pelkäävät nyt öljy-yhtiöiden saavan vääriä signaaleja mahdollisuuksistaan hyödyntää panostuksiaan. Ne aikovat käyttää tänä vuonna öljynetsintään Norjan mannerjalustalla 90 miljardia kruunua.
Luontoväki vastaan
Ympäristöjärjestöt Bellona ja Natur og Ungdom ovat kymmeniä vuosia taistelleet Barentsinmeren öljyvarojen hyödyntämistä vastaan, sillä pohjoista merialuetta pidetään erityisen haavoittuvana. Myös merentutkijat epäröivät öljytoimintaa Barentsinmerellä. Kalastajat pelkäävät sitä varsinkin turskan kutualueilla Lofooteilla.
Ympäristöväki vastusti voimakkaasti jo Lumikin kaasukentän ottamista käyttöön - rakentaminen kuitenkin aloitettiin ja kaasun tuotanto alkaa aikataulun mukaisesti ensi vuonna. Sopii muistaa sekin, että Norja on rakentanut kaikki tähän asti löydetyt kannattavat öljykentät, vastustuksesta huolimatta.
Barentsin öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämisessä yksi kompastuskivi on Norjan ja Venäjän rajalinja, jonka kulkusuunnasta maat kiistelevät. Koko Pohjanmeren laajuiselta kiistellyltä alueelta on löydetty useita lupaavia esiintymiä.
Goljat on ensimmäinen Barentsinmerellä Norjan alueella tehty öljylöytö. Venäjän merialueella niitä on tehty useita, sekä Kuolan rannikolla että kauempana arktisella merellä.