Suomeen rakennetaan ja suunnitellaan uusia tai isompia golfkenttiä ennätystahtiin. Golfliiton mukaan tekeillä on kymmenen uutta kenttää ja kolmetoista laajennusta. Tiedostoihin on lisäksi kirjattu 55 julkistettua hanketta, ja julkistamattomiakin tiedetään.
Lisäys on huomattava verrattuna nykyiseen 103 kentän verkostoon. Golfliiton järjestöpäällikkö Osmo Saarinen vakuuttaa silti, että kasvu on kysyntävetoista.
Golf ei pelasta muuttotappiolta
Golfin pelaajien määrä saavuttaa lähiviikkoina 100 000:n rajan, kun harrastajia oli kymmenen vuotta sitten noin 40 000. Vuosittain seuroihin tulee 6 -10 000 uutta jäsentä. Suomen Liikunnan ja Urheilun kyselyn mukaan golfia harkitsee harrastuksekseen 80 000 ihmistä.
"Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä tarvitaan 40 kenttää", laskee Saarinen. Hänen mukaansa osa suunnitelmista on epärealistisia.
"Meille tulee paljon tiedusteluja, joissa pienehkö muuttotappiokunta kuvittelee houkuttelevansa golfkentän avulla elinkeinotoimintaa ja asukkaita. Emme suosittele, jos ympäristöstä puuttuu tarvittava väestöpohja."
Noin 40 kilometrin säteellä golfkentästä pitäisi asua 40 000 kaupunkimaisen elämäntavan omaksunutta suomalaista. Muutoin ei löydy kylliksi niitä, jotka haluavat rahoittaa kenttien rakentamisen ja ylläpidon. Veikkausvoittovaroilla on nimittäin katettu kenttien rakennuskuluista vain alle prosentti.
Maasta pulaa Helsingin seudulla
Kenttäpula on järjestöpäällikkö Saarisen mukaan pahin pääkaupunkiseudulla, asuuhan puolet golfaajista Uudellamaalla. Pelkkä harrastajamäärän lisäys vaatisi ainakin kolme uutta kenttää vuosittain.
Ruuhkien takia on kentillä lisätty valvontaa ja ryhdytty antamaan kierrokselle enimmäisohjeaikoja. Kaksi kolmesta pääkaupunkiseudun pelaajasta on joutunut hakeutumaan kauempana sijaitsevaan seuraan.
Kilpailu vapaista tonttimaista on kovaa ja hinnat nousevat. Helsinki on ilmoittanut, ettei kaupunkiin enää sovi uusia golfkenttiä. Vantaan ja Espoon kaavoittajat ovat neuvoneet golfväkeä etsimään tarvisemansa alueet yksityisiltä maanomistajilta.
"Kaikki viimeaikaiset hankkeet on Helsingin seudulla toteutettu ostomaille, mikä tietää lisäkustannuksia", toteaa Osmo Saarinen. Ilman maan hankintaakin pelkkä 18-reikäisen golfkentän rakentaminen maksaa 3-3,5 miljoonaa euroa.
Tässä tilanteessa näyttää uusia golfkenttähankkeita viriävän vähän kauemmaksi, kätevän ajomatkan päähän Helsingistä ja kesämökiltä. Tuoreita hankkeita on toteutettu muun muassa Kirkkonummelle, Mäntsälään, Hämeenlinnaan, Asikkalaan ja Iittiin.
Kansainvälisen tason kenttiä
Buumi on tuonut Suomeen myös entistä laadukkaampia, kansainväliset normit täyttäviä kenttiä. Hyvinkään Kytäjä toimii lippulaivana. Kun alue on joskus lähivuosina saatu valmiiksi, Laakkosen autokauppiassuku on sijoittanut siihen 20-25 miljoonaa euroa. Lisäsatsauksilla saadaan paremmat maanrakennustyöt ja hiotumpi viimeistely, mikä tietää pidempää pelikautta ja viihtyisämpää ympäristöä.
Kansainväliseen suunnittelijaan turvautui myös Vanajanlinna Hämeenlinnassa. Ensi vuonna valmistuvaa 18-reikäistä rataa kaavaillaan eurooppalaisen golfturneen yhdeksi kisapaikaksi.
Golfkenttään liittyy paikoin korkeatasoista majoitusta, kuten Kalajoella ja Sotkamon Katinkullassa. Vierumäen urheiluopisto on rakentamassa toisen täysimittaisen kentän ja sen viereen lisää hyvinvarustettuja mökkejä.
Viime vuosina on rakennettu myös entistä suurempia sisätiloja talviharjoitteluun. Golfareitten "talvipesiä" on valmistunut muun muassa pääkaupunkiseudulle ja Kuortaneen golflukion yhteyteen.
Urheiluopistot ovat muutoinkin olleet innolla mukana buumissa, sillä golfaajat käyttävät opiskelijoilta kesäksi vapautuvia majoitustiloja.
Ruotsalaisilla vielä etumatkaa
Järjestöpäällikkö Osmo Saarinen ei usko, että markkinat kyllästyisivät ihan heti tai edes taloudellisen taantuman myötä. Laman vuosina 1990-luvulla harrastajamäärä kasvoi vuosittain neljä prosenttia. Ruotsalaisiin on vielä matkaa. Naapurissa golfia harrastaa joka 15., kun meillä pelaajia on yksi 50:stä.
Golfliitto karsii suunnitelmien joukosta haihattelut ennakkokatselmuksilla. Niissä arvioidaan muun muassa asukaspohjan riittävyys, kasteluveden saanti sekä ympäristönsuojeluseikat.
Uudet kentät ovat järjestään osakeyhtiömuotoisia, koska se on verotuksellisesti edullisempaa eivätkä yhdistyksen hallituksen jäsenet joudu henkilökohtaisiin takausvastuisiin.
Suomeen on syntynyt myös joitakin yksityisiä golfkenttiä. Esimerkiksi Mäntsälässä maanviljelijä jalosti peltonsa golfpallon lyöjille.
Noin 60 prosenttia Suomen golfkentistä toimii kunnan tai muun julkisyhteisön vuokraamilla mailla. Nivala on tiettävästi ainoana paikkakuntana luovuttanut alueen ilmaiseksi. Muutama kunta on sitoutunut takaamaan golfyhtiön lainoja.
Golfliitto näkisi mielellään kenttiä perustettavan enemmän sorakuoppiin, kuten Muuramessa. Ellei pohjavesiongelmia esiinny, rakentaminen onnistuu tavallista halvemmalla.