Riitta ja Risto Poutanen ovat tuttu näky Sankivaaran golfkentällä ja Rukan viheriöillä. Molemmat ovat hurahtaneet golfiin sen verran intohimoisesti, että matkatkin suunnitellaan golfin mukaan. Talvisin tehdään reissu Espanjaan tai muualle lämpimään rentoutumaan lajin parissa. "Kuka sitä nyt aurinkorannalla jaksaisi maata", Risto puuskahtaa. Keväällä kutsuu Rukan talvikenttä, joka saa molemmilta kehut erinomaisuudestaan.
Ei ihme, että pariskunnalta kuluu yhteisessä harrastuksessa parhaimmillaan 120 päivää vuodesta. Kesäloma vierähtää kentillä. "Ensin yhdeksän reiän kierros, tauko ja sitten vielä 18 reikää päälle. Tai 18 reikää, ruokailu klubilla ja toiset 18 reikää päälle. Työpäivästähän se käy, mutta kyllä on mukavaa", Riitta Poutanen hymyilee ja toteaa, että rentouttavan päivän täydentää sauna.
Riitan intohimoisesta suhtautumisesta golfiin kertoo se, että radalle on päästävä, vaikkei kumppani pääsisikään. Risto Poutasen oikkuilevaa olkapäätä parannettiin äskettäin tekonivelellä ja golfkesän aloitus siirtyi leikkauksen takia. "Sen verran veri veti, että lähdin yksin, vaikka se arveluttikin. Mutta päätin, että itseäni vastaanhan minä pelaan ja uskaltauduin väylälle. Ja aina on pelikaveri löytynyt", Riitta toteaa.
Ristolle toipilasaika otti niin koville, ettei hän suostunut lähtemään vaimonsa seuraksi kentälle. "Kovat oli Ristolla vieroitusoireet." Heti kun lääkäri antoi luvan, Risto pakkasi bäginsä, ja nyt on takana kymmenkunta yhdeksän reiän kierrosta ja olkapääkin on kuntoutunut hyvin.
Yrittäjäpoloiseksi itseään tituleeraava Risto kiidättää sairaanhoitajavaimonsa torstai-iltana suoraan töistä kotikentälle. Riittaa ei tarvinnut mukaan houkutella, päinvastoin. "Liikunta ja raitis ilma ovat tärkeimpiä syitä, jotka golfiin vetävät. Ei tarvitse kaloreita laskea, kun kiertää usein rataa." Risto nyökyttelee: "Minultakin lähtee kesässä kolmesta viiteen kiloon painosta pois."
"Tämä on hyvin sosiaalinen peli", Riitta perustelee lisää. Poutaset aloittivat harrastuksen viisi vuotta sitten monien golfaavien ystävien yllytyksestä. Lapset olivat lähteneet omilleen ja aikaa oli. Piti löytää yhteinen harrastus. "Risto sai greencardin kerrasta, minä suoritin sen osissa." Ristolla oli vähän kiire peliin oikeuttavan kortin hankkimisessa, kun ystävä oli ilmoittanut hänet ensimmäisiin kisoihin jo ennen kuin kortti oli hallussa. "Vähän oli paineita."
Ripeästi ja silti rauhassa
Poutaset saavat tällä kertaa pelikaverikseen nuoren pariskunnan Hanna Rissasen ja Mikko Koivulan. Uhkaavat sadepilvet väistyvät nopeasti. "Kun Poutaset pelaa niin ilmakin on hyvä", Risto vakuuttaa. Ensimmäinen väylä osoittautuu vähän kimurantiksi lyöjille. "Tästä näyttää tulevan kierros, joka koettelee", Riitta manailee, mutta hymy on silti herkässä. Näissä tutuissa maisemissa silmä lepää, vaikka pallo ei mailan lavasta mallikelpoisesti lähdekään. Riitta haluaisi raahata jokaisen, joka väittää golfin pilaavan maisemat, kierrokselle mukaan, jotta totuus paljastuisi tietämättömille.
Rouva Poutanen on ripeän sorttinen liikkuja kentällä, kun taas herra Poutanen astelee leppoisasti bagia vetäen. "Minähän en jää toppariksi toisten jalkoihin. Sitä pitää mennä nopeasti, varsinkin kun lyön enemmän lyhyitä lyöntejä kuin kaverit", Riitta puuskahtaa ohittaessaan ja jatkaa matkaa pallon perään. "Tuommoinen Riitta on", myhäilee Risto.
Golf opettaa kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä ja toisten huomioimista. Lyönnin aikana hiljennytään, jotta kaveri saa rauhassa suorittaa swinginsä. Yksinäinen golffari päästetään ohi, jotta nelihenkinen peliseurue ei hidasta miehen matkaa. "Toiset huomioidaan koko ajan, niin pelikaverit kuin takana tulijatkin."
Tällä kertaa Riitan ja Riston pelikaverit ovat hiljaisempaa sorttia, ja kierroksen alku sujuu hiljaisen tutustumisen ja peliin keskittymisen vallitessa. "Pelikavereita on moneen lähtöön. Toiset ovat totisempia ja joskus nauru raikaa koko matkan. Niin tai näin, aina on mukava olo kierroksen jälkeen", Riitta sanoo.
Poutasilla kyllä puhetta piisaa, ja Riitan hersyvä nauru kaikuu kesäillassa. Hän osaa nauraa itselleen, sillä hän pelaa itseään vastaan. "Itsensä voittamistahan golf on. Kun menee huonosti, on vain päästävä vimmastumisen yli." Riitan mukaan nautinto tulee siitä, kun omien korvien välissä tajuaa, ettei huonosta lyönnistä välitä. "Golf kasvattaa", Risto muistuttaa.
Tulos ei ole tärkeä
Kolmannen väylän pariskunta selvittää kuudella lyönnillä, joka on kaksi yli ihannetuloksen eli parin. "Me pelataan avioparina samalla lailla", hymähtää Risto, jonka olisi pitänyt tasoituksensa (18) perusteella kyetä parempaan. Risto pääsee toistamaan sanojaan seuraavalla reiällä, kun pelikavereiden pallo humpsahtaa peräjälkeen lammikkoon. "Seurapelihän tämä on. Mennään pareittain hyvässä ja pahassa." Yleensäkään lyöntimäärällä ei ole väliä, letkeä meno ja ulkoilu ovat komeaa tuloskorttia tärkeämpiä syitä viheriöiden valtaamille.
Kuudennella väylällä Riitan (tasoitus 32) aloituslyönti epäonnistuu. "Ei pitäisi riuhtoa. Pitää muistaa lyödä rauhassa. Persketti." Riitta kiiruhtaa pallon perään ja lyö komean vedon. Reiän jälkeen Riitta kirjaa pariskunnan tulosta. "Teitkö sinä parin?" "En, mutta yritin kyllä innokkaasti", velmuilee Risto.
Kierros ei peliseurueelta suju kovin hyvin, mutta kaikki poistuvat tyytyväisen näköisinä. "Yhtään palloa en hukannut, se on positiivista", Risto hoksaa. "Tupeksittiin aika paljon, meni yli kaksi tuntia", tuumaa rouva. Ajalla ei ole kuitenkaan merkitystä eikä hötkyämällä kannata lähteä pelaamaan.
Tuttuja sorsaperheitä ei kierroksella näkynyt. "Jokohan ovat poikaset lennossa", Riitta pohtii. Torstai kallistuu iltaan, perjantaina ajetaan mökille Kuusamoon. "Siinä seitsemän nurkilla ollaan Kuusamossa. Ennätetään vielä kiertää yhdeksän reikää Rukalla", Risto laskee. Tänään lauantaina Poutaset osallistuvat Rukalla kilpailuun. "Pitää varmaan palkintokaappi hankkia kohta, kun Riittakin on innostunut kilpailuista."
Tätä rataako koko loppuelämä? "Toivottavasti. Jos vain terveyttä riittää", huudahtavat Poutaset yhdestä suusta.