Oulun Sinibarettien varapuheenjohtaja Markku Ilonen arvelee, että vuonna 1989 alkaneet rauhanturvaajakeikat saavat hänen osaltaan jo riittää. Pian päätökseen etenevä laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta ei aluemyyntipäällikköä ja reservin upseeria pelota, mutta 45-vuotias mies antaa jo mielellään tilaa nuoremmille.
Yhteensä kuusi vuotta muun muassa Golanilla ja entisen Jugoslavian alueella rauhaa turvannut Ilonen katsoo, että Suomi voisi jatkossa osallistua EU:n nopean toiminnan joukkojen operaatioihin myös ilman YK:n valtuutusta.
"Aikaisemmin on nähty, että YK voi olla hampaaton esimerkiksi silloin, jos joku jäsenvaltioista käyttää veto-oikeuttaan. Mielestäni riittää, että joukkojen lähettämisestä on EU:n yhteinen päätös. Hyvää on myös se, että suomalaisille joukoille on tulossa yhtä suuret oikeuden voimankäyttöön kuin muillekin", Ilonen toteaa.
Sormea heristellen ei pärjää
Hiljattain nimensä Sinibarettiliitosta Suomen Rauhanturvaajaliitoksi muuttaneen yhdistyksen helsinkiläinen puheenjohtaja Heikki Pietilä on Ilosen kanssa samoilla linjoilla.
"Kriisit ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi. Enää ei useinkaan ole kahta osapuolta, joiden kanssa voi neuvotella. Laeista ja sopimuksista piittaamattomien klaanien kanssa ei rauhanturvaajakaan pärjää sormea heristellen", Pietilä sanoo.
Rauhanturvaajaliiton runsaat 6 000 jäsentä ovat puheenjohtajan mielestä aktiivista ja tekevää porukkaa, vaikka valtaosa alkaakin olla jo rauhanturvatyön veteraaneja. Yhteisiä kokemuksia ja henkeä vaalitaan 26 alueyhdistyksessä.
"Jäseniä on jääkäristä kenraaliin. Nuorimmat ovat parikymppisiä ja vanhimmat yli 80-vuotiaita. Aikaisemmin rauhanturvaajaksi lähdettiin usein esimerkiksi työttömyyden takia, nyt moni irrottautuu vuoden komennuksella stressaavasta työstään ja hakee jotain erilaista. Halvan auton haku ei ole enää motiiveista tärkein", Heikki Pietilä arvelee.
Valmiudet jo varusmiehenä
Rauhanturvaajaliitto on ottanut kantaa myös Upseeriliiton julistamaan kansainvälisten tehtävien hakukieltoon. Rauhanturvaajat muistuttavat, että Upseeriliiton jäsenet edustavat vain pientä osaa kansainvälisissä tehtävissä olevista rauhanturvaajista.
"Kaikissa rauhanturvatehtävissä palkkataso ei aina vastaa kotimaan palkkatasoa. Rauhanturvaajaliiton näkemyksen mukaan kaikilla rauhanturvatehtävissä olevilla tulee olla samanlaiset palvelussuhteen ehdot kotimaan ammatillisesta järjestäytymisestä huolimatta", liitto toteaa.
Rauhanturvaajien peruspalkka vaihtelee noin 1 600 eurosta 5 500 euroon. Päälle tulee verotonta päivärahaa 28-53 euroa palveluspaikasta riippuen.
Rauhanturvaoperaatioissa palvelevista suomalaista suurin osa on lähtenyt komennukselle varusmiespalveluksen ja sitä täydentävän, reserviläisenä saadun kolmen viikon rauhanturvakoulutuksen kautta. Jatkossa tehtäviin tullaan yhä useammin varusmiehenä saadun valmiusjoukkokoulutuksen kautta.
Valmiusjoukon koulutusta antaa Porin Prikaati Säkylässä. Operaatioiden kaikista käytännön järjestelyistä kuten henkilöstön rekrytoinnista vastaa Niinisalossa toimiva Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus.
Kaikkiaan 45 000 suomalaista on ollut mukana erilaisissa rauhanturvatehtävissä. Nyt suomalaisia rauhanturvaajia on maailmalla yhdeksässä eri operaatiossa lähes tuhat.
Tänään on kansainvälinen rauhanturvaajien päivä.