Euroopan komissio näytti alkuviikosta vihreää valoa saksalaisen BASF-konsernin kehittämän muuntogeenisen eli GM-perunan myynnille ja viljelylle. Lupa on unionissa ensimmäinen muuntogeeniselle kasville annettu 12 vuoteen. Kyse on Amflora-perunalajikkeesta, joka on kehitetty muun muassa paperinvalmistuksen tarpeisiin, ei syötäväksi.
Päätös herätti voimakkaita reaktioita. Sen katsottiin olevan askel Euroopan maatalouden kilpailukyvyn vahvistamisessa, toisaalta päätöstä kauhisteltiin yleisen mielipiteen vastaisena ja jopa vaarallisena. Itävallan terveysministeriö julisti heti päätöksen jälkeen, ettei maahan haluta muuntogeenisiä perunoita.
Myös Suomessa GM-kasvien tuotannon ehdot ovat mietinnässä. BASF aikoo aloittaa perunansa koeviljelyn myös täällä. Saksalaisyhtiölle luvan viime viikolla antanut geenitekniikan lautakunta totesi, ettei teollisuuskäyttöön kehitettyjen perunoiden kenttäkokeesta aiheudu vaaraa ihmisille, eläimille eikä ympäristölle.
Eduskunnassa taas on hallituksen esitys niin sanotusta rinnakkaiselolaista. Esityksen rajoitukset ovat niin tiukkoja, että periaatteellisesta GM-kasvien hyväksynnästä huolimatta niiden viljely voisi olla mahdotonta. Näin voisi käydä esityksen suojakaistavaatimusten vuoksi. Tavanomaisesti jalostetun perunan ja GM-perunan välisen suojakaistan pitäisi olla 18 metriä leveä, luomuperunan vieressä 30 metriä.
Esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa suojaetäisyys on kolme, Tanskassa kaksi metriä. Jos hallitus haluaa estää muuntogeenisten kasvien viljelyn Suomessa kokonaan, se olisi reilua todeta esityksessä suoraan.
On mahdollista, että Suomen pysyminen GM-vapaana alueena olisi elintarvikkeidemme markkinoinnissa arvokas imagoetu. Tällä hetkellähän kuluttajien suhtautuminen "geeniruokaan" on koko Euroopassa varauksellinen. Monessa maailman maassa, muun muassa Yhdysvalloissa, muuntogeenistä ruokaa on kuitenkin kasvatettu ja syöty kohta puolitoista vuosikymmentä ilman todennettuja ongelmia ihmisille.
Muuntogeenisten tuotteiden viljelyn ja myynnin rajoituksia ei pidä perustella oletuksilla ja asenteilla vaan tieteellisellä näytöllä siitä, ovatko uhkakuvat todellisia vai olemattomia. Myös se kannattaa muistaa, että geenitekniikalla voidaan esimerkiksi kohentaa ruokakasvin ravitsemuksellista laatua tai vahvistaa kasvien kykyä puolustautua tuholaisia tai viruksia vastaan. Näin voidaan vähentää myrkkyruiskutusten tarvetta.