Elintarvikkeiden turvallisuus Suomessa on kansainvälistä huippuluokkaa. Toisaalta elintarvikkeiden turvallisuusriskien odotetaan kuitenkin kasvavan tulevaisuudessa.
Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi ensimmäisestä Suomen elintarviketurvallisuutta koskevasta selonteosta. Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annettavan selonteon torstaina.
Selonteossa käsitellään toimia elintarviketurvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi selonteossa esitetään tavoitteita lähivuosien työlle. Selonteko kattaa koko elintarvikkeiden tuotantoketjun pellolta pöytään saakka.
"Suomessa omaa kenttää pystytään kyllä hallitsemaan varsin hyvin", maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja korosti.
Korkea elintarviketurvallisuuden taso käy ilmi esimerkiksi munantuotantokanaloissa todettavien salmonellatapausten osalta. Suomessa salmonellaa löytyy 0,4 prosentista tuotantokanaloiden kananmunista. Muun Euroopan keskiarvo on 31 prosenttia.
Suurimaksi yksittäiseksi elintarviketurvallisuuden haasteeksi Korkeaoja näkee erilaiset globalisaation mukanaan tuomat ongelmat. Maailmankaupan vapautuminen ja ihmisten liikkuminen vaikuttavat myös elintarvikkeiden liikkeisiin.
Raaka-aineet elintarvikkeisiin saattavat tulla hyvinkin kaukaa.
Tästä huolimatta kaikkien raaka-aineiden alkuperä pitää pystyä jäljittämään, jotta turvallisuusriskejä sisältävät elintarvikkeet voidaan tarvittaessa vetää pois markkinoilta.
Toiseksi uudenlaiseksi uhkatekijäksi ministeri nosti joukkoruokailun lisääntymisen. Joukkoruokailut mahdollistavat sen, että mahdolliset elintarvikkeiden turvallisuusriskit leviävät nopeasti koskemaan suurta ihmisjoukkoa.
Tähän saakka elintarvikkeiden turvallisuus on noussut julkisuudessa esille lähinnä kriisien kautta: BSE-, salmonella- sekä suu- ja sorkkatautiepidemioiden aikana koko tuotantoketjun turvallisuutta on pohdittu. Torstaina hyväksytty selonteko pyrkiikin ennakoimaan mahdollisia kriisejä.
"Parempi olisi, että asioita voitaisiin ennakoida ennen kuin mitään kriisejä syntyy", Korkeaoja huomautti.