Oulu Suomalainen teknologiateollisuus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti maan rajojen ulkopuolella, erityisesti Aasiassa. Kotimaisen teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on yli kolminkertaistunut Kaukoidässä 2000-luvulla.
Varsinkin elektroniikka- ja sähköteollisuus on vahvasti siirtynyt ulkomaille. Nykyisin alan suomalaisyritysten henkilöstöstä jo noin 60 prosenttia työskentelee ulkomailla.
Kiina on ylivoimaisesti merkittävin tytäryritysten sijaintimaa. Viime vuoden lopussa Kiinassa työskenteli 36 600 suomalaisen teknologiayrityksen palveluksessa. Yhdysvallat oli kakkosena 19 400 henkilöllään.
Myös Suomessa teknologiateollisuuden kaikkien työllisten määrä on noussut vuoden 2004 jälkeen. Korkeaan osaamiseen pohjaava teknologiateollisuus on pystynytkin säilyttämään kilpailukykynsä niin korkealla, että työpaikkoja on voitu pitää kotimaassa.
"Kansainväliset yritykset kilpailevat kansainvälisillä markkinoilla. Osa kilpailun tuomasta edusta jää meillekin. Ne osa-alueet, joissa Suomi on vielä kilpailukykyinen, ovat pysyneet täällä", tutkimusjohtaja Reija Lilja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) kertoo.
PT ennustaa, että tänä vuonna Suomessa työttömyysaste laskee 7,1 prosenttiin ja ensi vuonna 6,8 prosenttiin. Työllisyyden odotetaan kohentuvan varsinkin palvelualoilla, erityisesti liike-elämän palveluissa, sekä rakentamisessa. Teollisuuden työllisten määrän ei odoteta juurikaan muuttuvan.
Vastoin globalisaatiopelkoja kotimaan kokonaistyöttömyys ei olekaan räjähtänyt nousuun.
"Globalisaatio ei tarkoita sitä, että kaikki työpaikat automaattisesti lähtevät. Tehtävät, jotka on järkevää ja kannattavaa tehdä Suomessa, edelleen pysyvät täällä. Suomessahan tuottavuuskehitys on ollut hyvää ja meillä on ollut maltillisia palkkaratkaisuja. Kustannuskilpailukyky on pysynyt kohtuullisen hyvänä", Lilja sanoo.
Tulevaisuudessa globalisaatio näkyy hänen mukaansa nykyistä enemmän juuri tehtävätasolla.
Vaikka teollisuutta on siirretty näyttävin liikkein kasvumarkkinoille, erityisesti palvelusektorilta on löytynyt suomalaistyöntekijöille uutta työtä. Palvelua on vauhdittanut vahva kotimainen kysyntä. Viennissä teollisuuden tuotteet ovat yhä selvästi palveluja merkittävämpiä.
Suomessa palvelusektori on vielä suhteellisesti pienempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joten kasvun mahdollisuuksia on paljon.
"Monet yrityspalvelut on ulkoistettu omiin palveluyrityksiinsä. Myös sitä kautta näkyy teollisuuden pienentymistä ja palvelusektorin kasvua", Lilja huomauttaa.