Bryssel Euroopan tulevaisuutta käsittelevän neuvottelukunnan puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaing esitteli maanantaina mallin eurooppalaiseksi perustuslaiksi, jota on nimitetty luurankoperustuslaiksi. Nimitys johtuu siitä, että se on vasta kokoelma pykäliä, joiden sisältö päättämättä.
Yksityiskohdista löytyy kuitenkin jo loukkuja, joista on syntymässä kova kiista. Giscardin mukaan tuleva perussopimus jaetaan kahteen osaan eli perustuslailliseen osaan ja unionin politiikkoja ja toimintaa koskevana osaan. Perustuslaillisen osan on Giscardin mukaan oltava kaikkien ymmärrettävissä. Siinä määritellään unionin oikeudellinen asema, arvot, kansalaisten perusoikeudet, valtaoikeudet, toissijaisuusperiaate, instituutiot ja niiden organisointi.
Toisessa osassa todetaan unionin politiikat, jotka perustuvat käytännössä tähänastisten sopimusten pykäliin. Niistä suuri osa on tarkoitus jättää ennalleen.
Euroopan yhdysvallat tai Yhdistynyt Eurooppa
Giscardin mallissa tuodaan esille erilaisia nimivaihtoehtoja EU:lle. Se voisi olla esimerkiksi Euroopan yhdysvallat tai Yhdistynyt Eurooppa. Nimenmuutosta pidetään useilla tahoilla täysin tarpeettomana. Suomalaisten ja useiden muiden keskustelijoiden silmiin pisti lause, jossa määritellään unionin tavoitteita ja käytetään sanaa liittovaltio. "Euroopan valtioiden unioni, jossa Euroopan valtiot, jotka säilyttävät kansallisen identiteettinsä, sovittavat yhteen politiikkansa Euroopan tasolla ja käyttävät liittovaltion tavoin tiettyjä yhteisiä toimivaltuuksia."
Ranskan, Britannian ja Espanjan ajama presidentin virka neuvostoon löytyy peitettynä kohdasta, jossa puhutaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuudesta.
Suomen hallitusta edustava Teija Tiilikainen arvosteli Giscardin esitystä siitä, että se meni hyvinkin pitkälle asioissa, joista ei valmistelukunnassa vielä ole keskusteltu. Toisissa kohdin se oli sen sijaan tasapainoinen.
Kansanedustajat Kimmo Kiljunen (sd.) ja Matti Vanhanen (kesk.) näkivät muotoilun kuitenkin vasta mahdollisuutena keskustella unionin presidentistä. Tiilikainen sanoi pitävänsä paperia tarkastelun lähtökohtana ja toivoi, ettei se ole liian johdatteleva valmistelukunnassa käytävälle keskustelulle. Instituutioiden ja poliittisen vallankäytön kohdalla pitäisi Tiilikaisen mukaan olla erittäin huolellinen. Unionin periaatteiden ja tavoitteiden selvittäminen on nimenomaan neuvottelukunnan asia.
Kiljunen piti myönteisenä, että subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatteen valvonta on esitetty kansallisille parlamenteille. Myös ministerineuvoston kokousten julkisuus niiden käyttäessä lainsäädäntövaltaa on myönteinen esitys.
Yllätyksenä suomalaiset sen sijaan pitivät sitä, että uudelle sopimustekstillä on tarkoitus korvata vanhat perussopimukset. Ne vaativat joissakin maissa kansanäänestyksen. Pitääkö näiden maiden erota sitten, jos kansanäänestyksestä tulisi kielteinen tulos. Vanhanen odotti selkeämpää tulkintaa komission rakenteesta. Nyt Giscardin mallissa puhutaan komission rajoitetusta tai laajemmasta kokoonpanosta. Vanhanen totesi, ettei tavoitteena saa olla kahden kerroksen komissio.
Kansojen kongressille tuomio tarpeettomana
Suomalaisille yllätyksenä tuli ehdotus Euroopan kansojen kongressista. Sellaisesta ehdotuksesta ei ole ole neuvottelukunnassa keskustletu eikä puheenvuoroissa käsitelty. Kansojen kongressi olisi eräänlainen Eurooppaparlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteisistunto, joka on suomalaisten näkemyksen mukaan tarpeeton.
Myönteisenä Kiljunen piti sitä, että perustuslailliseen osaan on tarkoitus ottaa mukaan myös artikla, joka mahdollistaa eroamisen EU:sta. Sitähän ei nykyisissä sopimuksissa ole.
Suomalaiset neuvottelukunnan jäsenet ihmettelivät myös sitä, että puolustus oli erotettu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta omaksi luvukseen. Kriisinhallinta oli sijoitettu yhteisen turvallisuuspolitiikan alle, kun sitä neuvottelukunnassa on nimenomaan käsitelty puolustuksena.