Vaatimukset uuden kansanäänestyksen järjestämisestä Ranskassa kasvavat äänestyspäivän lähestyessä ja EU:n perustuslain vastustajien etumatkan näyttäessä varmalta. Perustuslain "isä", Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d'Estang sanoi perjantaina, että samasta tekstistä on järjestettävä uusi kansanäänestys, koska muuta mahdollisuutta ei ole.
Samaa vaati jo pari päivää sitten Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker. Ranskan presidentti Jacques Chirac on aikaisemmin jo torjunut tällaisen mahdollisuuden.
Uuden kansanäänestyksen järjestäminen on kaiken aikaa kulkenut kulissien takana vaihtoehtona B, vaikka siitä ei ole paljon ääneen puhuttu. Uutta kansanäänestystä Ranskan kokoisessa maassa on toisaalta pidetty myös mahdottomana.
Juncker puolustaa
muita maita
Perustuslain kohtalo on paljolti Chiracin käsissä sen jälkeen, jos ranskalaiset todella äänestävät vastaan. Chirac voi todeta perustuslain tyrmätyksi riippuen vastustajien määrästä.
Sen jälkeen mahdollisuudet ovat vähäiset. Jopa kesäkuun huippukokouksessa jäsenmaiden pääministerit voivat todeta, että perustuslain ratifiointia ei ole syytä jatkaa.
Uudet neuvottelut perustuslaista on tyrmätty voimakkaasti kaikilla tahoilla. Junckerin mukaan kestäisi 10-15 vuotta ennen kuin uusi perustuslakisopimus olisi neuvoteltu ja valmis.
Perustuslain hylkääminen aiheuttaa myös epätietoisuutta EU:n ulkopuolella siitä, mihin suuntaan unionia vastedes viedään. Sen vuoksi ratifiointiprosessia on syytä jatkaa.
"Pitäisin tavattomana sanoa muille kansankunnille, että voitte pysyä kotona, koska Ranska on päättänyt kaikkien muiden puolesta", Juncker kärjisti.
Jos hollantilaiset vielä ensi keskiviikkona äänestävät perustuslakia vastaan, sitä ei enää voi pelastaa.
Uusi äänestys
ainoa mahdollisuus
Ainoa mahdollisuus on, että molemmissa maissa järjestetään todella uusi kansanäänestys. Kansanäänestykset on määrä järjestää vielä Tanskassa, Tshekissä, Britanniassa, Irlannissa ja mahdollisesti Puolassa. Muissa maissa ratifioinnin suorittaa parlamentti.
Yhdeksän maat on jo ratifioinut perustuslain. Perjantaina sen teki Saksa, jonka osavaltioista muodostuva liittoneuvosto hyväksyi sen. Liittopäivät oli tehnyt sen jo aikaisemmin.
EU:lla kyky
suoriutua kriiseistä
Liittoneuvoston äänestys oli ajoitettu lähelle Ranskan kansanäänestystä. Paikalla ollut Giscard vetosikin puheessaan ranskalaisiin, jotta nämäkin puolestaan äänestäisivät perustuslain puolesta.
"Saksan ja Ranskan ratifioinnit merkitsisivät historiallista matkaa kohti koko Euroopan tulevaisuutta ja perustuslakia", Giscard korosti.
"Perustuslaki tullee kuitenkin voimaan jossakin vaiheessa riippumatta Ranskan kansanäänestyksestä, mutta milloin on vaikea sanoa", uskoo euroedustaja Alexander Stubb.
Perusteena hän näkee se, että perustuslakisopimukseen on käytetty niin paljon aikaa ja energiaa, ettei sitä voi olla toteuttamatta. Stubb pitää EU:n kykyä selviytyä kriiseistä uskomattomana.