Oulun yliopiston Giellagas-instituutti vaatii muutosta saamelaiskäräjälakiin. Se on lähettänyt asian vuoksi oikeusministeri Johannes Koskiselle kirjelmän, jossa pyydetään ministeriä valmistelemaan käräjälain muuttamista.
Kirjelmä viittaa instituutin mukaan lain kiistanalaiseen saamelaismääritelmää koskevaan momenttiin, joka on aiheuttanut väärinkäsityksiä ja sekaannusta.
Instituutti sanoo haluavansa KHO:n ennakkopäätöksen nojalla lakiin selventävän muutoksen, jotta seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa ”vältyttäisiin kiusanteolta, jonka laki nykyisessä muodossaan tekee mahdolliseksi”.
Instituutin vetoomus pohjautuu 6. helmikuuta järjestettyyn saamen kansallispäivän seminaariin, jonka aiheena olivat saamelaisten maa- ja ihmisoikeudet.
"Esitelmissä esiin tulleiden seikkojen perusteella seminaarin järjestäjä, Giellagas-instituutti sekä esitelmöitsijät ja osanottajat päättivät kiinnittää oikeusministeriön huomiota ristiriitaan lain ja KHO:n päätöksen välillä", instituutista kerrottiin torstaina.
Nykyisen lain kirjaimellinen tulkinta voisi instituutin mukaan johtaa siihen, että yhdenkin esivanhemman merkitseminen lappalaisrekisteriin esimerkiksi 1500-luvulla oikeuttaisi äänioikeuteen saamelaiskäräjävaalissa, vaikka henkilö olisi täysin vieraantunut saamen kielestä ja saamelaisuudesta.
KHO teki instituutin mukaan vuonna 1999 tärkeän päätöksen siitä, miten saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää tulee tulkita.
"KHO:n näkemyksen mukaan lain kirjaimellisessa tulkinnassa voitaisiin nähdä pyrkimystä sulauttaa alkuperäiskansa valtaväestöön", instituutti muistaa.
"Vaikka KHO:n viesti lainsäätäjälle on selkeä ja hyvin perusteltu, se ei ole kuitenkaan johtanut saamelaiskäräjälain muuttamiseen", instituutti pahoittelee.