Berliini
Taistelussa työttömyyttä vastaan, josta hänen uudelleenvalintansa paljolti riippuu, liittokansleri Gerhard Schröder panee toivonsa mieheen nimeltä Peter Harz.
Volkswagen-konsernin henkilöstöpäällikkö ja nimeään kantavan komission puheenjohtaja Peter Harz sai viime maaliskuussa tehtäväkseen laatia radikaalin suunnitelman Saksan työttömyyden puolittamiseksi vuoteen 2005 mennessä. Hänen komissionsa jäseninä on yritysjohtajia, ammattiyhdistysväkeä, asiantuntijoita sekä poliittisia vastuuhenkilöitä. Komissio aloitti työnsä viimeisen vaiheen keskiviikkona ja viimeistelee nyt loppuraporttiaan, joka on määrä luovuttaa tämän kuun 16. päivänä.
Liittokanslerille, jonka aikaisemmilla vastaavanlaisilla aloitteilla ei juuri ole ollut menestystä, jo pelkästään Harzin komission olemassaolo ja sen luoma vaikutelma asiaan tarttumisesta ovat lähes yhtä tärkeitä kuin sen tulevan raportin sisältö. Komissio haluaa olla osoitus siitä, että hallitus ei jätä mitään keinoa käyttämättä eikä kaihda mihinkään tabuun kajoamista taistellessaan työttömyyden vitsausta vastaan.
Monet komission tutkimista vaihtoehdoista ovat jo viime viikkoina olleet julkisen keskustelun kohteena. Tarkoitus on muun muassa tehostaa työvoimavirastojen toimintaa yksityistämällä ne osittain, tehdä työnteko houkuttelevammaksi rajoittamalla pitkäaikaisia sosiaalietuja, korottaa vähäistä koulutusta vaativien alojen palkkoja, lisätä työvoiman liikkuvuutta työnhaussa sekä taistella pimeää työntekoa vastaan.
Komissio on myös käynyt käsiksi itäisen Saksan työttömyyteen, joka heijastelee epätasaisesti kehittyneessä Saksassa sitkeästi jatkuvaa kahtiajakoa: entiseen DDR:ään kuuluneilla alueilla työttömyysprosentti on 18, kun se lännessä on vain 7,8. Keneen "ossit" eli itäsaksalaiset, joiden vaalikäyttäytyminen on usein erittäin yllättävää, panevat toivonsa ja kenelle he antavat äänensä päästäkseen ahdingostaan? Tämä on yksi tulevien vaalien epävarmimmista kysymyksistä ja yksi niistä, joista menestys tai tappio voi riippua.
Peter Harzin viimeisin ehdotus taistelussa työttömyyttä vastaan on koota yleisöltä valtion takuita vastaan 150 miljardia euroa, joilla olisi tarkoitus luoda alueelle miljoona uutta työpaikkaa. Tämä radikaali ehdotus herätti heti epäilyjä, kysymyksiä ja suoranaista vastustusta. Bundesbankin pääjohtaja Ernst Welteke katsoo, että tällaisten taloudellisten voimavarojen käyttöönottaminen ja niille tarjottava valtion takaus voisivat horjuttaa julkisen talouden tasapainoa ja aiheuttaa vaarallisen budjettitilanteen Saksalle, jota eurooppalaisen vakaussopimuksen pykälät velvoittavat.
Kristillisdemokraattisen unionin CDU:n puheenjohtaja Angela Merkel, jonka puolue katsoo, että monet työmarkkinoita säätelevät säännöt ovat itse asiassa esteitä, jotka haittaavat työpaikkojen luomista pieniin yrityksiin, puolestaan on sitä mieltä, että ajatus itään (josta hän itsekin on lähtöisin) suunnattavien taloudellisten resurssien kasvattamisesta on harkinnan arvoinen.
Monien muiden tavoin kuitenkin myös Merkel epäilee, onko tällaisen rahamäärän kokoaminen yleisön keskuudesta mahdollista sen takaisinmaksusta puhumattakaan. Yksi Saksan taloutta koettelevan laman seurauksista onkin ollut verotulojen väheneminen, mikä vaikeuttaa näin suurten lainojen takaisinmaksamista.