Geo­tuu­bi puh­dis­taa lei­po­mon liet­teet

Ruskossa juhlitaan perjantaina Suomen moderneimman nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksen harjannostajaisia. 700 000 euroa maksaneessa käsittelylaitoksessa otetaan vastaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäisiä jätteitä.

Käsittelyyn tuleva jäte siirretään syvistä altaista uppopumpuilla, kertoo palvelupäällikkö Ilona Suppanen.
Käsittelyyn tuleva jäte siirretään syvistä altaista uppopumpuilla, kertoo palvelupäällikkö Ilona Suppanen.

Ruskon jätekeskuksen uusin rakennus on karu päältä ja sisältä. Pari kuorma-auton mentävää purkupaikkaa ja kaksi tasoa jätteenkäsittelykonteille ovat hallitsevat rakennelmat, eikä juuri muuta silmään osukaan.

Ulkonäkö pettää, sillä lähes käyttövalmis rakennelma on tehokas nestemäisten jätteiden käsittelylaitos. "Väittäisin, että Suomen modernein", kehaisee Oulun jätehuollon johtaja Markku Illikainen. Käsittelylaitoksessa otetaan vastaan rasvan- ja hiekanerotuskaivojen nestemäisiä jätteitä.

Hiekanerotuskaivojen jäte tulee kiinteistöjen piha-alueilta. "Rasvanerotuskaivoja taas on erityisesti leipomoissa ja elintarviketeollisuudessa", Illikainen kertoo. Käytännössä tuleva tavara on usein lietteen muodossa.

Käsittelylaitoksen harjannostajaisia vietetään perjantaina. Käyttöön laitos otetaan loppuvuodesta tai vuodenvaihteen jälkeen. Jätteitä arvellaan tulevan käsittelyyn vuodessa noin 6 000 tonnia.



Ei liikkuvia osia


Rakennus on yksinkertainen, sillä jätteenkäsittelymenetelmä on yksinkertainen. Ruskoon tuotava jäte lasketaan altaaseen ja pumpataan siitä uppopumpulla varsinaiseen puhdistusyksikköön, geotuubiin. Geotuubit ovat vaihtolavoille sijoitettuja erikoisvalmisteisesta kuitukankaasta tehtyjä säkkejä. Yhteen tuubiin mahtuu 17 kuutiometriä jätettä.

Jätteen joukkoon pumpataan polymeerejä, jotka saostavat kiintoaineksen. Jätteen nestemäinen osa suodattuu geotuubeista säkkikankaan läpi lattiakaivoon ja sieltä jätevedenpuhdistamolle. Geotuubiin jäävä kiinteä jäte kuljetetaan kompostoitavaksi. "Esimerkiksi rasvanerotuskaivojen jäte viedään biojätteen jälkikompostointikentälle", Illikainen lisää.

Vastaavia laitoksia on Suomessa muutama, mutta Oulussa automatisointi on viety muita pidemmälle. Tähän lienevät työntekijät tyytyväisiä, sillä erityisesti rasvajätteet haisevat Illikaisen mukaan erittäin pahalle. Laitoksesta ei kuitenkaan tule hajuhaittoja ympäristöön.



Jätteet pidettävä erillään


Palvelupäällikkö Ilona Suppanen kertoo laitoksen maksavan noin 700 000 euroa. Suppanen uskoo rasvan- ja hiekanerotuskaivojen jätteiden taksojen nousevan hieman uuden käsittelyn myötä. Summaa ei ole vielä päätetty.

Ennen käyttöönottoa henkilökunta pitää vielä kouluttaa käyttämään laitosta, sillä polymeerinsyöttö on erilainen rasvan- ja hiekanerotuskaivojen jätteille.

Rasvan- ja hiekanerotusjätteille on myös omat altaansa. Laitoksessa on vielä kolmas allas muille jätteille, joita odotetaan tulevan jokin verran Oulun seudun teollisuuslaitoksilta.

Ilmoita asiavirheestä