Georgian parlamentti vaati viime viikolla selkeää takarajaa Venäjän joukkojen poistumiselle maasta.
Uutinen hyppäsi lehdestä silmille, koska parlamentin kannanotto oli yksimielinen ja muistutti vähän uhkavaatimusta. Tbilisin hallitusta kehotettiin samalla painostamaan venäläisiä, jos nämä jatkavat vitkuttelua aikataulujen kanssa. Tukikohdistahan voitaisiin katkaista sähköt ja vedet ja sotilailta evätä viisumit. Georgiassa on kaksi venäläistä sotilastukikohtaa, joissa on yhteensä ehkä vajaat 3 000 miestä.
Hälytyssummerin volyymin voi kuitenkin toistaiseksi säätää vähän pienemmälle. Ideat eivät ole uusia. Tilanne on jatkunut ärsyttävänä puolin ja toisin kauan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kävi Tbilisissä helmikuussa, mutta keskusteluista ei kerrottu mitään julki. Georgian presidentti Mihail Saakashvili puolestaan on aikeissa osallistua Moskovan kuuluisiin voiton päivän juhliin. Tbilisin parlamentti toivookin jonkinlaista edistystä toukokuun puoliväliin mennessä. Nyt odotetaan ja katsotaan.
Moskovassa georgialaisten kansanedustajien kannanotto koettiin ilmeisesti provokaatioksi.
Venäläisten mukaan he eivät ole vetämässä joukkojaan niin kauan kuin mailla on keskeneräisiä kahdenvälisiä kysymyksiä. Ja avoimiin kysymyksiin kuuluu se, ettei mailla ole sopimusta vetäytymisen aikataulusta.
Sitä paitsi Venäjä katsoo aloittaneensa kotiutuksen. Yhden tukikohdan sulkeminen on todennettu. Toisen Venäjä sanoo tyhjentäneensä separatistisesta Abhasian maakunnasta, mutta Georgian hallitus ei sinne pääse.
Venäjän mukaan se ei voi kotiuttaa vielä kaikkia joukkojaan, koska ne pitäisi majoittaa kutakuinkin telttoihin. Majoitusta onkin esitetty Georgian maksettavaksi. Tbilisista on vastattu, että tukikohtien vuokrat ovat maksamatta.
Euroopan turvallisuusjärjestö Etyj päätti jo 1999 Istanbulin huippukokouksessa, että suurvallan on lähdettävä sekä Georgiasta että Moldovasta. EU on asiasta muistutellut.
Viivytystä aiheuttaa sekin, että Moskovan ja Tbilisin suhteiden kokonaispaketista puuttuvat myös poliittinen raamisopimus ja rajajärjestelyt. Etyjin rajamonitorointia ollaan paraikaa lopettamassa, koska Venäjä kieltäytyi tammikuussa jatkamasta operaation valtuutusta.
Pelissä on kuitenkin enemmän kuin muutama sotilas yhdessä entisessä neuvostotasavallassa Etelä-Kaukasuksella. Venäjän presidentin Vladimir Putinin on väitetty elävän piiritysmielialoissa.
Georgian "ruusuvallankumous" tuntuu olevan tarttuvaa laatua. Presidentti Saakashvili on menossa ensi viikolla viralliselle vierailulle Kiovaan, jossa hän opiskeli. Saakashvililla ja Ukrainan Viktor Jushtshenkolla on ilmeisesti hyvät epäviralliset suhteet. Yhteyksiä on myös länteen katselevan Moldovan suunnalla.
Lisäksi Georgia, Ukraina, Moldova, Azerbaidzhan ja Uzbekistan yrittävät vahvistaa virallista yhteistyötään. Maaryhmä kokoontuu huhtikuun lopulla. Ne ymmärtävät Venäjän merkityksen itselleen, mutta Venäjän mielestä ne heikentävät Ivyä. Lisäksi amerikkalaiset ovat esimerkiksi Georgiassa vahvasti läsnä. Ärtymystä on ilmassa paljon.
Kun Venäjä likvidoi Tshetshenian presidentin Aslan Mashadovin, jotkut tarkkailijat pitivät sitä viestinä koko alueelle, ehkä laajemminkin. Poliittiset vaikutusrenkaat epävakaalta Pohjois-Kaukasukselta ulottuvat kauas.
Georgian parlamentti päätti kenties hyödyntää Mashadovin tappamisen herättämän huomion ja yrittää lisätä Moskovalle neuvottelupaineita.