Sevastopol Venäjän ja Georgian sodalla oli selkeä vaikutus myös Ukrainan Krimin nimimaalla Mustallamerellä. Venäjän sotilaallinen voimannäyttö Kaukasiassa sai monet miettimään, onko Venäjä valmis ajamaan etujaan myös muilla lähialueillaan samalla tavalla.
Venäjällä on Krimillä merkittäviä intressejä puolustettavaan. Enemmistö niemimaan väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään, ja Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta on Sevastopolissa.
"Tilanne kärjistyi selkeästi Georgian ja Venäjän sodan seurauksena. Venäjää kannattavat voimat Krimillä ja Sevastopolissa lisäsivät huomattavasti toimintaansa. Venäjää kannattavat puolueet saivat vettä myllyynsä ja Venäjä-mieliset järjestöt radikalisoituivat", länsimielisen Julia Tymoshenkon blokki -puolueen Sevastopolin puolueorganisaation varapuheenohtaja Dmitro Vitvitskyi sanoo.
Keksitty kielikysymys
Hänen mukaansa Venäjää kannattavat voimat pystyvät nyt lisäämään kierroksia senkin vuoksi, että Ukraina on jälleen ajautunut poliittiseen kriisiin maan hallituksen kaaduttua länsimielisen oranssin liittouman hajoamiseen Ukrainan parlamentissa.
"Keskusvalta on nyt heikko. Samalla jo sammumassa olleita kiistoja Krimillä ollaan jälleen puhaltamassa ilmiliekkiin." Vitvitskyi ei sulje pois tilanteen kärjistymistä edelleen Krimillä eikä Venäjän puuttumista asiaan.
"Ukraina on tietysti paljon suurempi kuin Georgia, mutta Kaukasian tapahtumat osoittivat, että kaikki on mahdollista."
Krimin suurimmat kiistakysymykset ovat Venäjän Mustanmeren laivaston kohtalo ja venäjänkielisen väestön oikeudet. Venäjä on suuttunut joidenkin ukrainalaisten poliitikkojen vaatimuksista vetää laivasto pois tukikohdastaan Sevastopolissa ennen vuokrasopimuksen päättymistä vuonna 2017.
Vitvitskyin mukaan Tymoshenkon puolue ei kannata vuokrasopimuksen ennenaikaista irtisanomista. Laivaston arvostelu on kuitenkin oikeutettua.
"Käytännössä Ukraina vedettiin mukaan sotaan Georgian kanssa, koska Ukrainan alueelta lähtenyt Venäjän laivasto toteutti operaatioitaan Georgian aluevesillä."
Ukrainaa äidinkielenään puhuvan Vitsvitskyin mielestä kielikysymystä käytetään tarkoituksellisesti hyväksi poliittisessa kamppailussa Ukrainassa ilman todellista pohjaa. Ukrainalaiset poliitikot yrittävät kalastella asialla venäjänkielisten ääniä itselleen.
"Venäjänkielisen väestön syrjiminen Krimillä on keksitty ongelma. Sitä ei ole olemassa. Todisteeksi riittää jo se, että täällä ei ole kuin pari ukrainankielistä koulua, vaikka väestökirjanpidon mukaan Krimin väestöstä yli 20 prosenttia on ukrainalaisia. Korkeakouluissa opetus tapahtuu venäjäksi. Myös lehdistö on lähes täysin venäjänkielinen."
Pakkoukrainasointia
Sevastopolin keskustan puistonpenkillä istuskelevat perheenäidit Natalia Sokalskaja ja Julia Tsarenko puhuvat venäjää äidinkielenään. He ovat asiasta toista mieltä.
"Kärsimme kansallisesta sorrosta. Käynnissä on pakkoukrainasointi. Emme vastusta sitä, että lapsemme oppisivat toisena kielenä ukrainaa, mutta nyt tämä tapahtuu venäjänkielen kustannuksella."
Naisten mukaan ukrainan kieltä opetetaan liikaa koulussa, kaupoissa tavaroiden tuoteselostukset ovat vain ukrainaksi, televisiokanavia muuttuu ukrainankielisiksi. Naiset näkevät suuren kuilun ukrainankielisen ja venäjänkielisen Ukrainan välillä.
"Yhtenäistä Ukrainaa ei ole koskaan ollut. Itä- ja Länsi-Ukraina ovat aina eläneet eri tavalla ja niiden väestöjen maailmankatsomukset ovat olleet erilaisia."
Venäjänkielisen väestön etujen ajajaksi julistautuneen Alueiden puolueen johtajaan Viktor Janukovitsiin naiset eivät enää luota.
"Hän petti meidät. Poliittinen sekasorto kyllästyttää."
Jatkuva kampanja
Tilannetta Krimillä kärjistää entisestään Ukrainassa jatkuva poliittinen sekasorto. Vuoden 2004 syksyn länsimielisen oranssin vallankumouksen jälkeen vaalit ovat seuranneet toisiaan joka vuosi Ukrainassa, mutta maahan ei ole saatu luotua toimintakykyistä johtoa.
Oranssin vallankumouksen johtajien pääministeri Julia Tymoshenkon ja presidentti Viktor Jushtshenkon valtataistelu on häirinnyt maan hallintaa. Nyt Ukrainaan saattavat jälleen olla tulossa parlamenttivaalit eripuraisen oranssin liittouman hajottua.
Sevastopolin puoluekentällä jatkuviin vaaleihin ja loputtomilta vaikuttaviin poliittisiin kärhämiin Kiovassa ollaan tyytymättömiä. Uusiin vaaleihin lähdetään haluttomasti.
"Voimia on vielä, mutta rehellisesti sanottuna halua on enää vähän jäljellä. Vaalikampanjan järjestäminen joka vuosi on todella kuluttavaa", Vitvitskyi sanoo.
Hän myös pelkää, että jälleen uudet vaalit romahduttavat vaaliosallistumisen.
"Ihmiset eivät enää halua lähteä vaaleihin. Lopputuloksena saattaakin olla, että äänestysprosentti jää erittäin matalaksi. Eniten tästä hyötyvät kommunistit, joiden vanhentunut mutta uskollinen äänestäjäkunta saapuu aina uskollisesti vaaliuurnille."
Vitvitskyin mielestä monille puolueille suurin haaste tulossa olevissa vaaleissa onkin saada kannattajansa liikkeelle.
"Nuoriso ja keskiluokka saattavat yksinkertaisesti jäädä tulematta vaaleihin. Tilannetta kärjistää vielä se, että ensi vuonna Ukrainassa järjestetään myös presidentinvaalit. Elämme siis jatkuvassa vaalikampanjassa."
Vitvitskyi ei sulje pois, että parlamenttivaalien jälkeen uuden hallituksen muodostavat Julia Tymoshenkon ja Ukrainan itä- ja eteläosien venäläisalueiden kannattaman Viktor Janukovitsin Alueiden puolue.
"Tällaisen kokoomushallituksen yhdistävänä ideana voisivat mielestäni olla talouskysymykset, taloudellisesti vahvan Ukrainan luominen ja suuntaus Euroopan unioniin."