Vielä sydänkesällä Georgiassa uskottiin, että jäsenyys läntisessä sotilasliitossa Natossa on lähiaikojen kysymys. Samoja haaveita elättelivät myös Ukrainan länsimieliset poliitikot.
Naton huippukokous Bukarestissa huhtikuun alussa oli Georgialle ja Ukrainalle suuri pettymys. Yhdysvaltain, balttien ja Puolan voimakkaasti ajama hanke kariutui Länsi-Euroopan maiden - ennen muuta Saksan ja Ranskan - vastustukseen.
Ukrainalle ja Georgialla lupailtiin jäsenyyttä joskus tulevaisuudessa, mutta jäsenyyttä valmistavaa niin sanottua MAP-ohjelmaa ei pantu alulle.
Georgiassa ja Ukrainassa kuviteltiin, että jäsenyys nytkähtää eteenpäin Naton ulkoministerikokouksessa joulukuun alussa. Niin ei tule käymään, arvelee Nato-asioihin perehtynyt virkamies Brysselistä.
Georgian sota elokuun lopussa varmisti sen, että entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden kahden maan Nato-hanke pysyy jäissä. Georgian kriisi ei sinällään muuttanut asetelmia Naton sisällä, mutta sen jälkeen Georgian ja Ukrainan jäsenyyttä ei ole enää kovin voimaperäisesti ajettu eteenpäin.
Georgian mahdollisuudet huononivat sitä mukaa kun alkoi tippua tietoa siitä, miten lyhyt sota sai alkunsa. Georgian arvaamaton presidentti Mihail Saakashvili ei ole lisännyt luottamusta maan pyrkimyksiä kohtaan.
Ukrainassa taas hidasteina ovat umpisolmussa oleva sisäpolitiikka ja Naton suosion alhaisuus. Presidentti Vladimir Jushtshenko ajaa maata Naton kylkeen, mutta väestön enemmistö on gallupien mukaan jäsenyyttä vastaan.
MAP-ohjelma ei tosin vielä merkitse jäsenyyttä, mutta väestön enemmistön hyväksyntää pidetään silti tärkeänä Natossa.
Länsi-Balkanin kohdalla jäsenyyttä valmisteltiin kymmenen vuotta. MAP pitää sisällään ennen muuta puolustuspolitiikan silottaminen yhteensopivaksi Naton kanssa, mutta jonkin verran siinä kiinnitetään huomiota myös demokratian ja oikeusvaltion toimivuuteen.
Naton uskotaan kuitenkin leipovan jonkin positiivisen viestin Georgialle ja Ukrainalle ensi viikon kokouksessaan. Niiden yhteistyö Naton kanssa kanavoidaan erityisten komissioiden katta. Nato-Ukraina-komissiolla on ikää useampi vuosi. Nato-Georgia-komissio perustettiin vasta viime elokuisen sodan jälkeen.
Nämä yhteistyökuviot saatetaan paketoida uusiin kuosiin, Nato-lähde arvioi.
Yhdysvaltain hallinnon vaihtuminen vaikuttaa myös laajentumiskuvioihin. George W. Bushin hallinnolla ei ole enää suuria intohimoja jakaa ystävämailleen läksiäislahjoja, kun asia on niin hankala eurooppalaisille liittolaismaille.
Yhdysvaltain tulevan hallinnon Nato-politiikasta ei vielä paljoa tiedetä. Natoa seuraava virkamies poimii Barack Obaman puheista kohdan, jossa tämä korostaa multilateralismia eli toimimista kansainvälisten järjestöjen kautta. Siinä sivussa voisi myös Naton rooli korostua.
Yleinen arvio on, että Obaman hallinto kiinnostuu Natosta Afganistanin vuoksi. Obama on sanonut Afganistanin olevan yksi painopistealueistaan ulkopolitiikassaan. Hän aikoo siirtää amerikkalaisjoukkoja Irakista Afganistaniin ja kysynee sinne myös eurooppalaisvahvistuksia. Nato johtaa Afganistanin Isaf-rauhanturvaoperaatiota.