Geor­gian ar­mei­ja­su­lat­te­lee­tap­pio­taan ja­hau­too re­vans­sia

Vaziani (Georgia) Kun astuu neljännen jalkaväkiprikaatin komentajan työhuoneeseen Vazianissa 25 kilometrin päässä Tbilisistä, kokee melkoi

Vaziani (Georgia) Kun astuu neljännen jalkaväkiprikaatin komentajan työhuoneeseen Vazianissa 25 kilometrin päässä Tbilisistä, kokee melkoisen järkytyksen. Syynä eivät ole sohvan viereen lattialle asetetut käsipainot ja golfmaila, ei valtava litteänäyttöinen televisio eikä ikivanha kassakaappi.

Hätkähdyttävintä on komentajan ikä: majuri Giorgi Kalandaze on vain 28-vuotias. Hän ilmentää hyvin Georgian armeijan nykytilaa: hän on saanut koulutuksensa ulkomailla, puhuu englantia ja karttaa venäjää, vaikka osaakin sitä hyvin ja on syvästi omistautunut puolustamaan kansallista itsenäisyyttä.

Hänen on vaikea peitellä tappion katkeraa makua. Giorgi Kalandazen prikaati menetti venäläisiä vastaan käydyissä taisteluissa kaatuneina 50 ja haavoittuneina 300 miestä.



Majuri joutui määräämään
joukkonsa perääntymään


Salamasodan alussa 7. elokuuta neljäs jalkaväkirykmentti oli hyökkäämässä Etelä-Ossetian "pääkaupunkia" Tshinvalia vastaan. Eteläosseettien vastarinta ja myöhemmin venäläisjoukkojen voimakas vastahyökkäys pakottivat majurin tekemään poliittisen päätöksen, jonka kaltaisia sotilaat vihaavat: hän määräsi joukkonsa perääntymään.

"Aluksi olin hulluna raivosta", hän sanoo. "Mutta sitten sain tehtäväkseni puolustaa pääkaupunkimme Tbilisin pohjoista sivustaa."

Venäläisjoukkojen läsnäolon jatkuminen Georgian maaperällä on nöyryytys tälle sotilaalle, joka ajattelee jo revanssia.

"Valmistaudumme tekemään kaiken mahdollisen vallataksemme Etelä-Ossetian takaisin, mikäli saamme käskyn tehdä niin", hän vakuuttaa.

Mutta miten hän aikoo menetellä niiden noin 3 800 sotilaan kanssa, jotka Venäjä aikoo jättää Georgiasta eroon pyrkivään Etelä-Ossetiaan (sama määrä on jäämässä myös Abhasiaan)?

"He eivät ole mikään ongelma", majuri vastaa. "Luuletteko venäläissotilaiden olevan hyviä taistelijoita? Minulla oli täällä joitakin sotavankeja. Heillä oli toisen maailmansodan aikaiset jalkineet eikä heillä ollut luotiliivejä tai yökiikareita."



Autommaattikivääreistä
ei iloa tykistöä vastaan


Georgian armeija kuvitteli paremman varustelutason takaavan sille voiton. Keväällä Vazianin tukikohtaan toimitettiin erä israelilaisvalmisteisia Negev-automaattikivääreitä. Venäjän tykistöä ja ilmavoimia vastaan niistä ei kuitenkaan ollut juuri hyötyä.

Georgian presidentti Mihail Saakashvili ei tässä vaiheessa halua altistaa itseään Venäjän arvostelulle käynnistämällä laajamittaista uudelleenvarustelua.

"Puolustussektori kuuluu yhtenä osana jälleenrakennussuunnitelmaamme", varaulkoministeri Guiga Bokeria selittää.

"Viimeisten neljän vuoden aikana Geogia on tehnyt kaikkensa sen puolesta, että kiistanalaisille alueille lähetettäisiin rauhanomaisen ratkaisun aikaansaamiseksi toimintakykyiset rauhanturvajoukot. EU:n tarkkailijoiden saapumisen pitäisi olla ensimmäinen askel tiellä kohti venäläisjoukkojen vetämistä pois alueilta ja rauhanturvajoukkojen sijoittamista niiden tilalle", Bokeria sanoo.



Puolustusmenot lähes
neljännes budjetista


Tämä ihanneskenaarion toteutuminen näyttää jo olevan vaarassa, sillä Venäjä on torjunut ajatuksen EU:n tarkkailijoiden päästämisestä Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan. Georgian johto paneekin toivonsa Nato-jäsenyyteen ja suunnittelee sotilaallisen voimansa lisäämistä. Jo nyt maan varustelukulut ovat poikkeuksellisen korkeat, kun ottaa huomioon sen koon ja voimavarat.

"Georgialaisilla on lähinnä operettiarmeija", arvioi kuitenkin muuan Tbilisissä toimiva länsimainen diplomaatti. "Saakashvilillä on ympärillään haukkoja, jotka olivat varmoja siitä, että Etelä-Ossetia tipahtaisi heidän käsiinsä kuin kypsä hedelmä. Puolustusmäärärahojen nostaminen lähes neljännekseen valtion kokonaisbudjetista on sitä paitsi vastoin Naton sääntöjä."

Tämäkään ei kuitenkaan näytä riittävän. Viime maanantaina Georgian hallitus antoi parlamentille lakimuutosesityksiä, joilla pyritään saamaan 127 miljoonan euron hätämääräraha maan "jälleenrakentamiseen".

Eniten näistä rahoista hyötyisi puolustusministeriö (75 miljoonaa euroa lisää), jonka kuluvan vuoden budjetti on 770 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2003 eli "ruusuvallankumouksen" vuonna oli vain 30 miljoonaa.

Maanantaina parlamentti ehti sitä paitsi jo antaa luvan asevoimien vahvuuden kasvattamiselle 32 000:sta miehestä 37 000:een.

©(2008) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate

Ilmoita asiavirheestä