Ruusuvallankumoukseksi ristitty kansannousu kaatoi viime vuoden lopulla väkivallatta Georgian pitkäaikaisen presidentin Eduard Shevardnadzen. Yhtä hyvissä merkeissä sujuivat sunnuntaiset presidentinvaalit. Ne olivat tarkkailijoiden mukaan vapaat.
Siinäpä hyvät uutiset ovatkin. Äänivyöryllä presidentiksi valitulla 36-vuotiaalla Mihail Saakashvilillä on käsissään pelkkiä ongelmia. Neuvostoliiton vauraimpiin tasavaltoihin kuuluneen Georgian talous on kuralla, sen alueella on etnisiä ruutitynnyreitä ja suhteet Venäjään ovat kireät. Niitä ei helpottanut yhtään, ettei Georgia kertonut Venäjälle mitään, kun Venäjän etsintäkuuluttama liikemies Boris Berezovski käväisi Georgiassa.
Georgia elää nyt vuotta nolla. Vanha hallinto on poissa, ja uusi johto aloittaa puhtaalta pöydältä. Saakashvili on julistautunut EU-mieleiseksi, ja hän haluaa hyviä suhteita niin Yhdysvaltoihin kuin Venäjäänkin. Seuraavaksi koittaa vaikein eli tekojen vuoro. Valtaisa kansan tuki antaa Saakashvilille vankan selkänojan.
Entisistäeteläisistä neuvostotasavalloista Georgia nojaa ehkä eniten Yhdysvaltoihin. Sen maassa olevat joukot toimivat yhtäältä Venäjän Georgiassa olevien sotilastukikohtien vastapainona ja toisaalta kuristavat elintilaa Tshetshenian naapurissa yhä toimivilta terroristeilta. Georgia on tärkeä tukialue Yhdysvalloille siksikin, että Kaspianmereltä Turkkiin rakennettava öljyputki kulkee Georgian halki. Putken on määrä valmistua ensi vuonna.
Strategiapelissä Yhdysvaltain ja Venäjän edut käyvät Georgiassa ristiin, mutta terrorismisodassa ne yhtyvät. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov on todennut tylysti, että Georgia on terroristeille "avoin ovi".
Georgian uusi johto tavoittelee vähintään selkeää aikataulua Venäjän kahden sotilastukikohdan sulkemiselle. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Kun Georgian virkaa tekevä presidentti Nino Burdzhanadze kävi hiljattain Moskovassa, puolustusministeri Ivanov ilmoitti, että Moskovan sotilastukikohtien sulkemista koskeva kanta on ennallaan eli kielteinen ja että joukkojen vetämiseen menisi "vähintään" 11 vuotta. Venäjä pitää Georgiaa yhä osana Kaukasian takapihaansa, ja siksi tukikohdista on tuskallista luopua.
Tukikohtien olemassaolo kytkeytyy Georgiassa oleviin venäläismielisiin alueisiin, joita Stalin aikoinaan perusti Kremlin pelinappuloiksi. Jos Georgian uusi johto pitää kiinni alueellisesta yhtenäisyydestään ja alkaa painostaa Abhasiaa, Etelä-Ossetiaa ja Adzhariaa, uusia pulmia Venäjän kanssa on luvassa. Saakashvili vihjaisi olevansa valmis epätavallisiin ratkaisuihin, jos Venäjä ottaa rakentavan suhtautumistavan.
paakirjoitus@kaleva.fi