Puolan pääministeri Donald Tusk kertoi torstaina Puolan ja Yhdysvaltain päässeen sopimukseen ohjuskilven rakentamisesta. Se merkinnee, että Puolaan sijoitetaan lähivuosina kymmenkunta amerikkalaista ohjustentorjuntaohjusta. Niiden maaliksi on julistettu Iranin kaltaisten "roistovaltioiden" Yhdysvaltoja uhkaavat ohjukset.
Pääministeri Tuskin ilmoitus merkitsee varmasti sitä, että Puola onnistui lypsämään Yhdysvalloilta niiden keskinäistä sotilasyhteistyötä ja Puolan armeijan uudenaikaistamista koskevia myönnytyksiä. Puola on tavoitellut muun muassa uusia pitkän kantaman Patriot-torjuntaohjuksia.
Yhdysvaltain ohjuskilven toinen osa, tutka-asema, näyttäisi olevan menossa Tshekkiin, jonka parlamentti saa joskus syksyllä ratifioitavakseen valmiiksi neuvotellun sopimuksen. Yhdysvaltain ja Tshekin ulkoministerit allekirjoittivat sen heinäkuun alussa.
Puola ja Yhdysvallat neuvottelivat ohjuskilvestä yli puolitoista vuotta. Kiinnostavaa on sekin, saavutettiinko yhteisymmärrys juuri Georgian viiden päivän sodan aikana vai päätettiinkö siitä kertoa sodan jälkimainingeissa. Puola on asemoitunut selkeästi Venäjän sotatoimia voimakkaasti arvostelevien maiden leiriin. Presidentti Lech Kaczynski osallistui juuri Baltian ja Ukrainan johtajien kanssa Georgian johdon tukitilaisuuteen paikan päällä Tbilisissä.
Yhdysvalloille ohjuskilven eteneminen on mieluinen voitto. Se on tähän asti pyrkinyt rauhoittelemaan vastahankaista Venäjää, mutta tämän voimankäyttö Georgiassa saattoi lopettaa sovittelevat diplomaattiset eleet, jos sellaisia oli.
Venäjä pitää vastustamaansa kilpihanketta Iranin teoreettiseen uhkaan nähden ylimitoitettuna. Järjestelmän tulo entiseen itäblokkiin tuskin Venäjän sotilaallista turvallisuutta teknisesti mullistaisi, mutta Moskova pitää sitä poliittisesti ja psykologisesti sietämättömänä.
Venäjä on varoitellut, että hankkeen toteutus luo uusia jännitteitä maailmanpolitiikkaan ja että se harkitsee vastatoimia. Puolan ja Yhdysvaltain sopimuksen synty ei ollut tietenkään enää yllätys.
Voi kysyä, oliko Venäjän Georgia-operaatio osa strategista vastausta ohjuskilven tuloon. Se on harjoittanut viime päivinä kovaa voimapolitiikkaa Georgiassa, jonka Nato-jäsenyyttä Yhdysvallat vasta keväällä aktiivisesti ajoi. Yhdysvallat puolestaan ei salaile enää kiukkuaan, vaan on kehitellyt Venäjään kohdistuvia rankaisutoimia. Nokittelu näyttää jatkuvan avoimena ja huolestuttavana.
paakirjoitus@kaleva.fi