Lyhytkestoinen elokuinen sota Georgiassa oli shokki Latviassa, kertoo Kalevassa vieraillut Latvian Helsingin-suurlähettiläs Einars Semanis. Hän oli mukana Latvian matkailumahdollisuuksia ruotineessa seminaarissa keskiviikkona Oulussa.
Tyrmistystä Venäjä sotilaallinen pullistelu aiheutti Latviassa ensinnäkin sen vuoksi, että tapahtumapaikkana oli itsenäisen valtion maaperä. Latviassa ymmärrettiin hyvin, että myös Latvia on Venäjän naapurimaa ja entisen Neuvostoliiton osa.
Toisekseen tapahtumat kuohuttivat sen vuoksi, että Georgia on perinteisesti ollut Latvialle läheinen liittolainen ja ystävä. Latvian presidentti Valdis Zatlers kiiruhti heti kriisin puhjettua Viron, Liettuan ja Puolan presidenttien kanssa Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin vakuuttamaan solidaarisuuttaan.
Naton viimetalvisessa Bukarestin huippukokouksessa Latvia oli Georgian ja Ukrainan jäsenyyden innokkaimpia puuhamiehiä.
"Ihmisen ymmärsivät Georgian konfliktin yhteydessä, kuinka tärkeä Nato-jäsenyys meille on", Semanis kertoo.
Keskimmäisessä balttimaassa syntyi vilkas keskustelu siitä, mitä suunnitelmia Latvialla on kriisin sattuessa ja mitä Naton peruskirjan kuuluisa viides artikla käytännössä tarkoittaa. Siinä Nato-maat sitoutuvat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaataan.
Suurlähettiläs Semanisin mukaan Latvia ryhtyi Kaukasian tapahtumien jälkeen päivittämään puolustussuunnitelmiaan yhdessä Naton päämajan kanssa.
Ilmaan on heitetty ehdotuksia siitä, että Baltiaan pitäisi saada Naton pysyviä sotilastukikohtia.
Semanis korostaa kuitenkin, ettei asiasta ole yksimielisyyttä ja ettei mitään konkreettista ole vielä tapahtunut asian tiimoilta.
2,3 miljoonan asukkaan Latvia ei toisaalta halua välirikkoa suuren naapurinsa kanssa. Maan ulkoministeri Maris Riektins matkustaa vielä tässä kuussa Moskovaan neuvottelemaan maiden suhteista.
Latviassa on iso venäläisvähemmistö, joka suurelta osin myötäilee Moskovan politiikkaa. Parlamentissa on jopa piskuinen puolue, joka vaati diplomaattisuhteiden solmimista Etelä-Ossetian ja Abhasian kanssa.
Myös Latvian liike-elämässä on monia, joilla on elintärkeää säilyttää suhteet itäiseen naapuriin. Einars Semanis kertoo, että Georgian kriisin puhjettua Latvian elintarvikevalmistajien liitto lähetti maan hallitukselle kirjeen, jonka sanoma oli: "Älkää ylireagoiko Venäjän suuntaan, meillä on tärkeitä taloudellisia etuja pelissä".
Iso osa Latvian elintarvikkeista viedään Venäjälle.