Geologian tutkimuskeskus (GTK) saattaisi hyvinkin tarjota apua Oulu 2:n hylyn löytämiseksi. Tutkimuskeskus tekee ensi kesänäkin tutkimuksia Perämerellä. Se voisi periaatteessa ohikulkiessaan vilkaista mahdollista haaksirikkopaikkaa, vahvistaa geologi Jyrki Rantataro GTK:sta. Hanketta varten tarvittaisiin kuitenkin tarkat koordinaatit.
Ehdotus tuli Martinniemestä, GTK:n toisella aluksella aikaisemmin konemestarina toimineelta Kai Väisäseltä. Hän muisti Oulu 2 -aluksesta Kalevasta lukiessaan, että GTK avusti esimerkiksi aarrelaiva Vrouw Marian tutkimuksissa.
"Olemme ennenkin käyneet katsastamassa jotakin koordinaattipaikkaa", Jyrki Rantataro myöntää. Lyhytkin luotaaminen, jota tehdään viiden solmun vauhdissa, pidentää tosin matka-aikaa.
"Matka joutuu neljä kertaa hitaammin."
Aluksen liikuttaminen maksaa 5 000 euroa päivässä, Rantataro täsmentää.
Parhaat luotaimet
Tutkimusaluksena toimii 20-metrinen Geomari-alus, joka on GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteiskäytössä. Alumiinirakenteisella katamaraanilla on muun muassa monikeilainkaikuluotainjärjestelmä sekä viistokaikuluotain, jotka ovat erityisen tarpeellisia hylkykartoituksessa. Toinen keilaa pohjasta vesisyvyyttä ja toinen rakentaa eräänlaista "ilmavalokuvaa" meren pohjasta.
Harvalla aluksella on näin hienot, satojentuhansien erikoislaitteet, Rantataro vertaa.
"Jos jotakin sattuu kuvaan, aina ilmoitellaan Museovirastolle", hän viittaa normaalikäytäntöön. Ylipäänsä mietitään joka kerta ennen matkaa, mitä kaikkia toimintoja kullakin kohdealueella voisi tehdä.
Paljon riippuu siitäkin, missä syvyydessä hylky makaa, Rantataro aprikoi. Pahat ahtojäät esimerkiksi voivat rusikoida laivan kasaan vielä jopa 10 metrin syvyydessä.
Juhannuksen tienoilla
GTK on joka tapauksessa tulossa ensi kesänä juhannuksen aikoihin reiluksi kuukaudeksi Kemi-Tornion edustalle. Tuolloin on tarkoitus tutkia pohjan maalajistoa niin sanotun Velmu-projektin nimissä, jonka takana on useita ministeriöitä. Velmussa eli vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden projektissa ovat mukana muun muassa Syke ja Metsähallitus.
Perämeren kansallispuistoa lähellä olevat tutkimuskohteet lienevät tosin etäämpänä kuin hiililaivan oletettu uppoamisalue Hailuodon ja Raahen välissä, Rantataro rajoittaa.
"Ohimennessä jos tiedämme jonkin alueen, sitä voidaan käydä tsekkaamassa lyhyen aikaa", hän lupaa. GTK:n omalla budjetilla, joka perustaa myös palvelujen myynnille, ei tehdä syvällisempää tutkimusta.
Vieraita, kuten toiveikkaita harrastajasukeltajia, alukselle ei oteta kuin korkeintaan silloin, jos jotakin on jo löytynyt. "Hetkellisesti se on mahdollista."
Ensisijaisesti alus palvelee tilaajia, joiden kanssa on sovittu vakiomiehityksestä.
Jotta Geomari luotaisi edes ohimennen yhtään mitään, se tarvitsee mahdollisimman tarkan pisteen kartalla. Koordinaatit voi välittää muun informaation kera GTK:n merigeologian ryhmälle. "Jos sitten jotakin näkyy, voidaan keskustella, miten siitä jatketaan eteenpäin."