Geo­lo­gian tut­ki­mus­kes­kus kar­toit­taa hap­pa­mia sul­fiit­ti­mai­ta Poh­jois-Poh­jan­maal­la

Tulevana kesänä kartoitusta tehdään Pohjois-Pohjanmaalla pääosin Siikajoen ja Oulujoen välisellä alueella sekä Ii-joen valuma-alueella.

Kartoituksia tedään muun muassa Iijoen valuma-alueella. Arkistokuva.
Kartoituksia tedään muun muassa Iijoen valuma-alueella. Arkistokuva.
Kuva: Jukka Leinonen

Geologian tutkimuskekus (GTK) jatkaa happamien sulfiittimaiden yleiskartoitusta rannikkoalueilla, tiedottaa GTK. 

Tiedotteen mukaan tulevana kesänä (kesäkuu-syyskuu) töitä tehdään Pohjois-Pohjanmaalla pääosin Siikajoen ja Oulujoen välisellä alueella sekä Ii-joen valuma-alueella. Pohjanmaalla täydennetään aikaisemmin tehtyä yleiskartoitusta pääosin Mustasaaren alueella. Myös Etelä-Suomessa tehdään kartoituksia. 

Maastossa kartoittajat tekevät maaperähavaintoja käsikairalla ja käsikäyttöisellä moottoritärykairalla pelto-, suo- ja metsäalueilla. Kairauspisteillä kuvataan maaperän maalajit, otetaan maaperänäytteitä laboratorioanalyysejä varten sekä tehdään pH-mittauksia suoraan maannäytteistä. Näytteiden ottaminen ei aiheuta haittaa luonnolle eikä jätä pysyviä jälkiä maastoon, tiedotteessa kerrotaan.

Laboratoriossa näytteistä määritetään rikkipitoisuus ja muiden alkuaineiden pitoisuuksia. Näytteet myös hapetetaan. Hapettamisen avulla näytteistä todennetaan happamoitumista aiheuttavien sulfidien olemassaolo.

Tutkimustulosten perusteella GTK laatii valuma-aluekohtaisen yleiskartan happamien sulfaattimaiden luokiteltuna esiintymisen todennäköisyyksien mukaan. Kartat julkaistaan kaikille avoimessa karttapalvelussa.

Suomen rannikkoalueilla esiintyy monin paikoin ympäristölle haitallisia tai potentiaalisesti haitallisia happamia sulfaattimaita. Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa alueilla, jotka ovat nousseet merestä maankohoamisen seurauksena. Tyypillisesti nämä alavat vanhat merenpohjan kerrostumat ovat nykyisin viljelyskäytössä tai turpeen alla soiden pohjalla, tiedotteessa kerrotaan. 

Tiedotteen mukaan kartoitustuloksista on hyötyä esimerkiksi kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa (YM, MMM, maakuntaliitot, kunnat, ELY-keskukset, AVI:t), maa- ja metsätaloudessa (maanviljelijät, MTK, ProAgria, metsäkeskukset, ojitusyhtiöt), turveteollisuudessa, maarakentamisessa ja konsulttiyrityksissä.