www.possibleapple.org
Sarjassa esitellään marginaalissa,
ainakin toistaiseksi,
olevia kulttuuritoimijoita.
Vinkkaa sopivista haastateltavista osoitteeseen peto@kaleva.fi
"Musiikkigenrejä ei ole oikeasti olemassa, vaan ne ovat ainoastaan levy-yhtiöiden abstrakti keksintö. Genret ovat kuin aitauksia, joihin mainosmiehet paimentavat lampaitaan", Jasse Kesti sivaltaa.
Kesti luotsaa yhtä maamme pitkäaikaisinta kokeelliseen elektroniseen musiikkiin keskittynyttä orkesteria Possible Applea, joka on asettanut nyt tuotoksensa nettiin kaikkien imuroitavaksi "donationware" eli maksa jos jaksat -periaatteella.
Oululaisen taiteilijaperheen vesa ei ymmärrä uudistumishaluttomia puritaaneja, jotka edelleen mieltävät, että internet on huono kanava musiikinjulkaisuun ja konemusaa voi tehdä kuka vain, joka osaa painaa nappia.
"Musiikkijulkaisutoiminta elää vahvaa uusrenessanssia. Tapasin vasta musiikkikustantajan, joka julkaisee pelkästään c-kasetteja. Sen voin kuitenkin sanoa, että musiikkia toistetaan tulevaisuudessakin elementeillä, jotka panevat ilmamolekyylit liikkeeseen, ja annokset nautitaan korvien välityksellä. Internet on pääasiassa loistava julkaisukanava, jossa ekologisuus on hyvä sivuviite. Ja niille irvileuoille, jotka joskus jauhoivat siitä, että konemusiikkia voi tehdä kuka vaan, voisin sanoa, että nyt se nappi on kaikkien saatavissa", Kesti virnuilee.
Jasse itse on elänyt läpi elämänsä musiikinteon parissa. Kapaloikäisenä hän ei muistinsa mukaan saanut lainkaan unta, ellei isä päristellyt rumpuja yläkerrassa.
Jasse Kestin ensimmäinen instrumentti oli viulu, jonka hän tuhosi räjäyttämällä sen papateilla varhaisteininä konsertin jälkeisessä angstissa. Tästä luonnollinen siirtymä oli punk-basistiksi ja siitä freejazzin pariin. Tietokone ja sillä syntyvät äänet löytyivät varhain.
"Lapsena sain vanhemmiltani joululahjaksi Amiga 500 -tietokoneen, mikä oli huikeaa. Pelailtuani aikani oivalsin Octamedin tracker -musiikkiohjelmiston olevan peleistä parhain. Sillä tiellä olen vieläkin. Laitteistorumba analogisyntetisaattorikokoelmista pc-pohjaiseen musastudioon päätyi vihdoin Applen läppäriin, jolla musiikki nykyään hyvin pitkälti syntyy", mies muistelee.
Mutta entä jos artisti yrittää kuitenkin genrettää ennakkoluulottomasti soivan Possible Applensa musiikin?
"Se on rössypottuihin yhdistettyä molekyyligastronomiaa. Pääasiassa se on kuitenkin okapin hajuinen ja makuinen kiivi, punaisilla pilkuilla", Jasse Kesti kuvaa teknoaan.