Myöhäistä katua, kun geenimuunneltu ruoka on housuissa. Ylivieskan kaupunki ei halua, että tarvitsee katua. Se on ajoissa liikkeellä.
Sen neljä valtuutettua - Aimo Piirainen (vihr.), Alpo Löytynoja (sd.), Tuula Hintsala (sd.) ja Ahti Törmälä (vas.) - teki aloitteen, ettei kaupunki käyttäisi geenimuunneltua ruokaa ruokahuollossaan.
Kaupunginhallitus vie viestiä eteenpäin valtuustolle, vaikka mitään aihetta ei oikeastaan olekaan. Ainakaan vielä.
"Tällä hetkellä kaupungin ruokapalvelussa ei kaiken tietämyksen mukaan ole käytössä geenimuunneltuja elintarvikkeita eikä elintarvikkeita, jotka sisältävät geneettisesti muunneltuja ainesosia", Ylivieskan maaseutuasiamies Pekka Nikula ja ruokapalvelujohtaja Salli Merilä muotoilevat.
Geneettisesti muunnettuja organismeja (gmo) ei Suomessa myynnissä olevista elintarvikkeista löydy. Jos löytyy, ainemäärät ovat pikkiriikkisiä: alle 0,9 prosentin pitoisuuksia ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteissa.
Suomessa saa kuitenkin käyttää eläinten ruokintaan muuntogeenisiä (gm) rehuja.
"Suomeen on tuotu jonkin verran muuntogeenistä soijaa eläinten rehuksi, lähinnä turkiseläimille, mutta myös sikaloihin. Tänä vuonna monet ovat ilmoittaneet aikovansa ruveta käyttämään sitä, mutta tietääkseni näin ei ole tapahtunut", Eviran gmo-hakemuksien yhteysviranomainen, ylitarkastaja Raili Laine kertoo.
Miksei?
"Yleinen ilmapiiri on ollut vastaan", Laine kiteyttää.
Keskivertokuluttajalle outo asia
Asiantuntijoiden mukaan muuntogeeninen organismi ei siirry rehusta lihaan eikä liha myöskään sisällä jälkiä geenimuuntelusta. Lainsäädännön mukaan gm-rehulla ruokitun eläimen liha ei ole gmo-elintarvike.
"Keskimääräiselle kuluttajalle geenimuuntelu on varmasti outo asia", Pekka Nikula uskoo.
Nykyisin 90 prosenttia maailmalla olevasta soijasta on geenimuunneltua. Se on kaiken lisäksi halvempaa. "Tavallisen" soijan tuonti Suomeen on siis kinkkinen juttu.
Eviran ylitarkastaja Laine uskoo, että ihmisten ennakkoluulot ja tietämättömyys ovat omiaan ruokkimaan gmo-vastaista henkeä.
"Aikaisemmin puhuttiin geenimanipulaatiosta, joka tuntuu sanana heti pahemmalta kuin mitä se on."
"Periaatteessa kysymys on tavallisesta kasvinjalostuksesta, jossa risteytetään ja risteytetään. Tässä saadaan tarkempaa ja nopeampaa kasvinjalostusta sekä kohdistettua hyönteistorjuntaa, joka vähentää torjuntaan käytettäviä aineita", Laine selvittää,
EU:ssa on sisällä elintarvike- ja rehukäyttöön tähtääviä, muuntogeenisiä tuotteita koskevia hakemuksia yli 50.
"Ylityksiä tapahtuu harvoin"
Eviran tekemissä pistokokeissa gmo-jäämiä löytyy "jonkun verran".
"0,9 prosentin merkintärajan ylityksiä tapahtuu kuitenkin harvoin. Joskus tulee tapauksia, että elintarvikkeissa on EU:ssa hyväksymättömiä gmo-ainesosia. Ne johtavat markkinoilta poistamisiin", Eviran muuntogeenisten elintarvikkeiden valvontapuolen ylitarkastaja Emma Pikkarainen toteaa.
Pakkauksesta voi myös puuttua merkintä EU:ssa hyväksytystä gmo-tuotteesta. Tällöin pakkaukseen vaaditaan merkintä.
Pekka Nikulan mukaan kuluttajien kannattaa olla huoletta mutta varpaillaan.
"Tilannetta on hyvä seurata. Tämä on periaatteellinen kysymys: mitä ihmisen annetaan muuttaa, vaikka tietoa ja taitoa muuttamiseen olisi."
MTT:n Biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen johtaja Eeva-Liisa Ryhänen muistuttaa ihmismielestä:
"Kuluttajat pelkäävät aina uutta. Se on geeneissä."